Kuukauden esitelmä: Tähtikuvausta takapihalta etäobservatorioon

To 5.10. klo 18:00 - 19:30

Kulttuuritalo Laikku - Musiikkisali
Keskustori 4
33100 Tampere

Jarno Paananen: Tähtikuvausta takapihalta etäobservatorioon

Tähtikuvausinnostuksen kasvaessa valosaasteinen takapiha kaupungissa saa miettimään parempia ratkaisuja. Kuvausreissut pakkasessa pimeisiin paikkoihin käyvät jossain vaiheessa oman kunnon ja lapsiperheen harmonian päälle. Voisiko asian tehdä helpommin kotisohvalta? Miten mökille pystytetyn etäobservatorion rakentaminen sujui ja millaisia onnistumisen ja oppimisen kokemuksia kuuden vuoden aikana on kertynyt.

 

Syyskaudella seuraavat Kuukauden esitelmät ovat Laikussa  seuraavasti

Luentosali 9.11.2023 kello 18.00 – 19.30 – Kari A. Kuure: Komeetat

Luentosali 7.12.2023 kello 18.00 – 19.30

Kuukauden esitelmä: Suomi tähtitieteen eturintamassa – Euroopan eteläinen observatorio

La Silla observatorio Chilessä on vanhin ESOn
observatorioista. Kuva  ESO/Tafreshi.

Ymmärryksemme maailmankaikkeudesta on viimeisen vuosikymmenen aikana parantunut huomattavasti uusien huipputarkkojen haivantolaitteiden ansiosta. Tähtitieteilijät ovat yhtenä merkittävimistä havainnoista löytäneet avaruuden syvyyksistä lukemattomia maankaltaisia planeettoja, jotka voisivat tarjota elämälle suotuisat olosuhteet. Huipputarkat havainnot ovat paljastaneet Linnunradan keskusalueella olevan supermassiivisen mustan aukon sitä kiertävine tähtineen.

Tähtitieteen kehitys jatkuu hyvin kiivaana entistä suurempien teleskooppien valmistuessa lähitulevaisuudessa. Maailman johtaviin havaintoasemiin kuuluvassa Euroopan eteläisessä observatoriossa on rakenteilla ennennäkemättömän suuri uuden sukupolven teleskooppi. Sen avulla tähtitieteilijät pääsevät näkemään maailmankaikkeuden nuoruuteen aina ensimmäisten tähtien syntyhetkeen saakka. 

Suomi on jäsenenä Euroopan eteläisessä observatossa. Sen myötä myös Suomessa toimivat tähtitieteelliset observatoriot ovat mukana tähtitieteen eturintamassa. 

Tampereen Ursan kuukauden esitelmä tekee tutuksi Suomessa tapahtuvaa tähtitieteen tutkimusta ja vie kuulijat matkalle maailmankaikkeuteen tähtitieteen viime vuosien merkittävimpien havaintojen myötä.

Kuukauden esitelmä Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa (2 krs.) tiistaina 20. syyskuuta kello 18.00

FT Tomi Hyvönen: Suomi tähtitieteen eturintamassa – Euroopan eteläinen observatorio 

Tervetuloa!

Kuukauden esitelmä: Suomi avaruusvaltioksi - Aalto-1-satelliittia esitellään yleisöluennolla

Havainnekuva avaruuteen lauakaistavasta Aalto-1
satelliitista. Kuva Kuva aalto Uninversity/Pekka Laurila.

Ensimmäinen suomalainen satelliitti, Aalto-1, on tarkoitus laukaista avaruuteen tämän vuoden alkupuoliskolla. Kyseessä on nanosatelliitti eli vain muutaman kilon massainen laitteisto. Se tekee silti historiaa, sillä tähän asti Suomi on osallistunut vain erilaisiin avaruuslaitteiden hyötykuormiin.

Satelliitin ovat rakentaneet Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen opiskelijat Otaniemessä. Se vie mukanaan avaruuteen kolme erilaista tutkimuslaitetta. Niistä kuuluisin on plasmajarru, joka testaa sähköpurjeen ideaa avaruusolosuhteissa.

Projektissa mukana oleva tutkija kertoo hankkeesta Tampereen Ursan kuukauden esitelmässä Vanhalla kirjastotalolla tiistaina 15.3. kello 18.00. Vapaa pääsy!

Kuukauden esitelmä

Kiveä ja rautaa sisältävät meteoriitit voivat olla hyvin
kauniita. Ainakin ne ovat harvinaisia. Kuvan meteoriitti
on Tampereen Ursan kokoelmista. Kuva Kari A. Kuure.

Pekka Rautajoki:  Meteoriitit

Tampereen Ursan kuukauden esitelmä sarja jatkuu Vanhalla kirjastotalolla tiistaina 6.10.2015 kello 18. Tällöin Pekka Rautajoki kertoo meteoriiteista ja onpa luvassa muutama meteoriitti nähtäväksi. Tilaisuu-teen on vapaa pääsy!

Pekka Rautajoki kertoo esitelmästään näin: ” Valistuksen ajan myötä antiikin ajoista vallalla ollut usko taivaalta putoaviin kiviin muuttui taikauskoksi, ja tähdenlentoihin ja tulipalloihin haettiin maallisia selityksiä. Kuinka meteoriittien tutkimus tieteenä on oikein syntynyt, ja millä tavoin historialliset meteoriittien putoamiset ovat kehitykseen vaikuttaneet? Millaisia avaruuskiviä Maasta on löydetty, ja mitä ne meille kertovat? Tilaisuudessa on myös nähtävillä monia erityyppisiä meteoriitteja sekä siruja historiallisesti merkittävistä pudokkaista."

Meteoriittien alkuperä on avaruudessa. Osa niistä on ajalta, jolloin aurinkokuntamme syntyi. Osa on peräisin pääasteroidivyöhykkeellä asteroidien törmätessä toisiinsa ja pirstoutuessa pienemmiksi kappaleiksi ja onpa jokunen meteoriitti peräisin Kuusta ja Marsistakin. Kuinka ne ovat Maahan päätyneet ja mitä ne kertovat tutkijoille lähtöpaikastaan. Sen me kuulemme Rautajoen esitelmässä.

Kuukauden esitelmät jatkuvat 17.11.2015 Vanhalla kirjastotalolla. Silloin Tampereen Ursan puheenjohtaja Kari A. Kuure kertoo aurinkokuntamme viimeaikaisista luotaintutkimuksista ja mitä mielenkiintoista niiden havaintoaineisto kertoo tutkijoille.

Kuukauden esitelmä: Auringon viimeaikainen toiminta ja revontulet

Revontulet avaruudesta nähtynä. Kuva Nasa.

Auringon toiminnan aktiivisuus huippu ohitettiin vuoden 2014 aikana. Tästä eteenpäin Auringossa esiintyvien aktiivisuudesta riippuvien ilmiöiden voimakkuus heikkenee ja lopulta niiden ilmaantuminen päättyy puolen kymmeneksi vuodeksi kokonaan. Näkyvimpänä esimerkkinä vähentyneestä aktiviteetista ovat auringonpilkut, joita nähdään vain harvakseltaan aktiivisuus minimin aikana.

Revontuliharrastajalle Auringon vähenevä aktiivisuus ei kuitenkaan ole ei-toivottu ilmiö, sillä laskevan aktiivisuuden vuodet ovat yleensä kaikkein parhaimpia revontulivuosia. Niinpä kuluva talvi ja vielä seuraavakin voivat olla parasta aikaa ja revontulia voidaan nähdä runsaasti ennen niiden katoamista useaksi vuodeksi.

Revontulien määrä ja esiintyvyys
noudattelevat Auringon aktiivisuutta,
joka puolestaan näkyy erittäin
mielenkiintoisina ilmiöinä
Auringon pinnalla. Kuva Nasa.

Tilastollisesti revontulia nähdään runsaimmin maalis–huhtikuussa ja syys–lokakuussa. Ilmiö johtuu aivan tietynlaisesta Maan lähiavaruuden ominaisuuksista, joiden tuntemus on revontuliharrastajalle välttämätöntä. Esitelmässä käsitellään myös sitä, kuinka jokainen revontuliharrastaja voi tehdä onnistuneen oman ennustuksen revontulien näkymisestä.

Tampereen Ursan puheenjohtaja Kari A. Kuure kertoo aiheesta ”Auringon viimeaikainen toiminta ja revontulet” tiistaina 3. helmikuuta kello 18 alkavassa esitelmässä Vanhalla kirjastotalolla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Kuukauden esitelmä: Avaruuden asuttaminen

Kuva Erik Wernquist / www.erikwernquist.com/wanderers

Aurinkokunnastamme löytyy mitä erikoisimpia paikkoja, jotka voisivat tarjota mahdollisuudet asutukselle. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, ensimmäiset omavaraiset siirtokunnat voisivat syntyä jo tällä vuosisadalla.

Millaisia luonnonvaroja ja muita hyödykkeitä muilta taivaankappaleilta löytyy? Entä millaiset vaarat uhkaavat eri paikoissa? Mitä tiedämme nykyään ihmisen sopeutumiskyvystä ja millaisia tulevaisuudennäkymiä on maalailtu tieteiskirjallisuuden piirissä?

Avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen luennoi Avaruuden asuttamisesta vanhalla kirjastotalolla 13. tammikuuta kello 18.00. Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään!

Kuukauden esitelmä: Ihmeelliset mustat aukot

Taiteijan näkemys lähes "lepotilassa olevasta" mustasta aukosta. 

Mustat aukot ovat löytämisestään asti kiehtoneet ihmismieltä. Vuosikymmenten ajan ne ovat olleet tieteiskirjallisuuden lempilapsia: milloin ne ovat tarjonneet astronauteille oikopolun avaruuden läpi, milloin taas uhanneet äärimmäisellä painovoimallaan avaruusmatkaajia. Vuosikymmenten aikana mustat aukot ovat olleet jopa pelonsekaisen hämmästyksen kohteena. Mitä jos maapallomme törmää avaruuden syvyyksissä vaeltavaan mustaan aukkoon, entä voiko aurinko muuttua mustaksi aukoksi ja sammuttaa valot maapallolta.

Tähtitieteilijöiden havainnot näistä hämmästyttävistä ja salaperäisistä kohteista ovat kuitenkin hälventäneet pelon, ja tilalle on astunut ihailu ja kunnioitus näitä painovoiman äärimmäisimpiä kohteita kohtaan.

Kuluneen vuosikymmenen aikana tähtitieteilijät ovat havainneet mustien aukkojen olevan jopa varsin yleisiä maailmankaikkeudessa. Niitä on löydetty kosmisessa paritanssissa kiertämässä toista tähteä sekä lähes kaikkien galaksien keskustoista. Kenties meidän oman Linnunratamme on kiittäminen olemassaolostaan galaksimme syvyyksissä majailevaa supermassiivista mustaa aukkoa.

Millainen on kohde, joka vangitsee jopa valon? Miten sellaisia kohteita voidaan ylipäänsä havaita? Missä mustia aukkoja havaitaan? Millaisia ne ovat ja miten ne ovat syntyneet? Voiko auringosta tulla musta aukko?

Mustien aukkojen salaperäisyyden verhoa raotetaan Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä Vanhalla kirjastotalolla 12.11. klo 18.00. Luennoitsijana on tähtitieteilijä FT Tomi Hyvönen.

Kuukauden esitelmät

Tampereen Ursa aloittaa jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen "Kuukauden esitelmät". Esitelmiä on tämän vuoden puolella kaksi ja ensivuoden alkupuolella myös kaksi.

Esitelmät pidetään Vanhalla kirjastotalolla kello 18–20 siten, että varsinaisen esityksen pituus on noin 1 h 15 min ja sen päälle vielä noin 20 minuuttia keskustelua ja kysymyksiin vastaamisia. Esitelmöitsijät ovat nyt sovittuihin tilaisuuksiin Tampereen Ursan "omaa väkeä", mutta jatkossa on mahdollista kuulla myös vierailevia luennoitsijoita.

Aiheet ovat:

7.10. Kari Nyman, ”Tähtitiede harrastuksena”.

12.11. Tomi Hyvönen, ”Ihmeelliset mustat aukot”. 

13.1. Mikko Suominen, ”Aurinkokunnan asuttaminen”. 

3.2. Kari A. Kuure, ”Auringon viimeaikainen toiminta ja revontulet”.

Esitelmien otsikot ovat työnimiä ja voivat vielä muuttua. Jokaisesta esitelmästä tulee tarkempi esittely tänne tapahtumatietoihin. 

Näiden esitelmien lisäksi syksyn aikana saamme Tampereelle todella super-esiintyjän ja esitelmän, joka takuuvarmasti kannattaa tulla kuuntelemaan. Tästä kuitenkin tiedotamme tarkemmin tilaisuuden lähestyessä.