 |
Suurin tunnettu jätinkirkko Raahen Kastellissa.
Kuva Wikimedia Commons.
|
Torstaina 6. huhtikuuta kello 18–19.30, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn-salissa (4. kerros), Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellavatehtaan kadun puolelta).
Tohtori Marianna Ridderstad kertoo esitelmässään Suomen arkeoastronomisista löydöistä aina kivikaudelta historialliselle ajalle asti. Arkeoastronomisia löytöjä ovat mm. kivikautisia jätinkirkkoja, pronssikautisia röykkiöitä ja keskiaikaisten kivikirkkojen suuntauksia. Lopuksi Ridderstad kertoo myös uusimmasta tutkimuksestaan, jossa selvitettiin hautasuuntausten avulla kristinuskon ensivaiheita Suomessa ja Karjalassa.
Wikipedia kertoo jätinkirkosta seuraavasti:
"Tutkijat M.Ridderstad ja J. Okkonen esittivät 2009, että noin puolet jätinkirkoista on suunnattu tähtitieteellisesti merkityksellisiin ilmansuuntiin, kuten tasaus- ja seisauspäivien auringonnousuihin tai -laskuihin +/−5 asteen tarkkuudella. Selvimmin tämä on nähtävissä suurimmissa ja parhaiten säilyneissä jätinkirkoissa, joista löytyvät myös tarkimmat suuntaukset. Näin ollen jätinkirkkoja voisi pitää osana Euroopassa jo vuonna 5000 eaa. alkanutta megaliittiperinnettä. Esimerkiksi Kastellin jätinkirkon neljä porttiaukkoa on sijoitettu kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin.
Myös muista jätinkirkoista on löytynyt nk. välipäivien eli talvenselän, vapun, kekrin ja elonkorjuun auringonnousujen ja -laskujen suuntauksia. Ollisbackenissa on sijoitettu kaksi menhiriä osoittamaan pohjois-etelä-suuntaa. Lieksan jätinkirkon pääakselit on suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonlaskun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun mukaisesti."
Wikipedia kertoo jätinkirkosta seuraavasti:
"Tutkijat M.Ridderstad ja J. Okkonen esittivät 2009, että noin puolet jätinkirkoista on suunnattu tähtitieteellisesti merkityksellisiin ilmansuuntiin, kuten tasaus- ja seisauspäivien auringonnousuihin tai -laskuihin +/−5 asteen tarkkuudella. Selvimmin tämä on nähtävissä suurimmissa ja parhaiten säilyneissä jätinkirkoissa, joista löytyvät myös tarkimmat suuntaukset. Näin ollen jätinkirkkoja voisi pitää osana Euroopassa jo vuonna 5000 eaa. alkanutta megaliittiperinnettä. Esimerkiksi Kastellin jätinkirkon neljä porttiaukkoa on sijoitettu kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin.
Myös muista jätinkirkoista on löytynyt nk. välipäivien eli talvenselän, vapun, kekrin ja elonkorjuun auringonnousujen ja -laskujen suuntauksia. Ollisbackenissa on sijoitettu kaksi menhiriä osoittamaan pohjois-etelä-suuntaa. Lieksan jätinkirkon pääakselit on suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonlaskun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun mukaisesti."
Tule kuuntelemaan tätä varmasti mielenkiintoista esitelmää Monitoimitaloon.
Vapaa pääsy – tervetuloa!
Järjestäjä Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.
Vapaa pääsy – tervetuloa!
Järjestäjä Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.
