Ursa palkitsi uuden taivaanilmiön löytäjän ja ansioituneita tähtiharrastajia

Teksti Tähtitieteellinen Ursa ry.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on tunnustanut Stella Arcti -palkinnoilla suomalaisia tähtiharrastajia. Rautalampilainen Vesa Vauhkonen palkittiin ennestään tuntemattoman haloilmiön löytämisestä. Tamperelainen Kari A. Kuure sekä Jaakko Saloranta Hyvinkäältä palkittiin poikkeuksellisen ansiokkaasta tähtiharrastuksesta.

Ursan merkittävintä tähtiharrastuksesta myönnettävää tunnustusta, Stella Arcti -palkintoa, on jaettu vuodesta 1988 lähtien. Palkinto myönnetään jopa kansainvälisellä tasolla merkittävistä tähtitieteellisistä havainnoista tai poikkeuksellisen asioituneesta tähtiharrastuksesta.

Stella Arctit jaettiin Rovaniemellä, tähtitiedettä ja -harrastusta esittelevän yleisötapahtuma Tähtipäivien yhteydessä. Perinteikäs palkinto on nyt kulkenut täyden ympyrän, sillä ensimmäiset Stellat jaettiin juuri Rovaniemellä, kun Tähtipäivät järjestettiin siellä edellisen kerran.

"Veret seisauttava näkymä"

Stella Arti-palkittu Vesa Vauhkonen.

Vuoden merkittävä havainto -tunnustus myönnettiin aiemmin tuntemattoman haloilmiön löytämisestä. Halot ovat valoilmiöitä, jotka syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa ilmakehän jääkiteissä. Haloilmiöt ovat ulkoasultaan erilaisia renkaita, kaaria ja valoläiskiä. Kun taivaalla näkyy monta erilaista haloa, ilmiötä kutsutaan halonäytelmäksi. Erilaisia halojen päämuotoja tunnetaan tällä hetkellä 85 kappaletta.

Havainnon teki rautalampilainen Vesa Vauhkonen kesäkuun 24. päivänä vuonna 2014. "Olin keitellyt aamukahvit", Vauhkonen muistelee. "Sitten puhelin soi. Se oli Sisä-Savon Ursa r.y.:n puheenjohtaja Pekka Tuovinen, joka sanoi, että nyt kameran kanssa ulos ja äkkiä. On nimittäin menossa historiallisten mittasuhteiden halonäytelmä."

"Näkymä oli veret seisauttava", Vauhkonen muistelee. Valokuvausurakka kesti noin tunnin. "Olin parissa kuvassa näkeväni tavanomaisten halojen lisäksi jotain omituista, mutta en uskaltanut siitä sen kummemmin raportoida." Suomalainen haloasiantuntija Marko Riikonen löysi Vauhkosen kuvista mahdollisen uuden halomuodon myöhemmin ja ranskalainen tutkija Nicolas Lefadeux vahvisti löydön.

"Kuvat saivat asiantuntijat vakuuttumaan, että ranskalaisen Auguste Bravais'n vuonna 1847 teoreettisesti ennustama moninkertaisen sironnan halomuoto oli onnistuttu nyt kuvaamaan. Mahtava tunne", Vauhkonen myhäilee. Hänen kuvaamansa halomuoto tunnetaan nykyään löytäjänsä mukaan Vauhkosen kaarena.

Syvää rauhaa ja innostuneita nuoria

Stella Arcti-palkittu Jakko Saloranta. Kuva Emma Herranen.

Ansioituneesta tähtiharrastuksesta palkittiin hyvinkääläinen Jaakko Saloranta sekä tamperelainen Kari A. Kuure. Jaakko Saloranta on yksi maamme johtavista syvän taivaan visuaalihavaitsemisen asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut jo vuodesta 2008 lähtien Tähdet ja avaruus -lehden syvä taivas -palstaa tavoittaen kymmeniä tuhansia lukijoita.

Stella Arcti -palkintoa tähtiharrastajien Oscareiksi kiitospuheessaan kuvaillut Saloranta arvostaa harrastuksessaan luontokokemusta ja rauhaa. "Siellä ei ole kuin tähtitaivas ja sinä", Saloranta kuvailee. "Ei ole ihmisiä eikä ääniä, on vain sysipimeä metsä. Tuuli saa vähän humista siellä puissa."

Kari A. Kuurella on ollut keskeinen osa tähtiharrastustoiminnan edistämisessä Pirkanmaalla. Kuure on toiminut paikallisen tähtiyhdistys Tampereen Ursan puheenjohtajana neljän vuosikymmenen aikana. Hän on järjestänyt lukuisia tähtitiedekursseja ja esitelmiä sekä toimittanut useampaa tähtiharrastuslehteä.

Stella Arcti-palkittu Kari A. Kuure.

Kuure toivoo onnistuneensa innostamaan nuoria toimimaan tähtiharrastuksen ohella yhteiseksi hyväksi. "Järjestötyö on pitkäjännitteistä ja tulokset usein vasta vuosien päässä", Kuure pohtii. "Itse olen kokenut suurinta tyydytystä nähdessäni nuorien tutkijanalkujen kiinnostuneen tähtitieteestä ja valinneen minkä tahansa tieteentekemisen myös ammatikseen. Sen parempaa palkintoa Stella Arcti- palkinnon ohella tällainen järjestöjyrä tuskin voi koskaan saada", Kuure hymyilee.

Kuukauden esitelmä: Suomi avaruusvaltioksi - Aalto-1-satelliittia esitellään yleisöluennolla

Havainnekuva avaruuteen lauakaistavasta Aalto-1
satelliitista. Kuva Kuva aalto Uninversity/Pekka Laurila.

Ensimmäinen suomalainen satelliitti, Aalto-1, on tarkoitus laukaista avaruuteen tämän vuoden alkupuoliskolla. Kyseessä on nanosatelliitti eli vain muutaman kilon massainen laitteisto. Se tekee silti historiaa, sillä tähän asti Suomi on osallistunut vain erilaisiin avaruuslaitteiden hyötykuormiin.

Satelliitin ovat rakentaneet Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen opiskelijat Otaniemessä. Se vie mukanaan avaruuteen kolme erilaista tutkimuslaitetta. Niistä kuuluisin on plasmajarru, joka testaa sähköpurjeen ideaa avaruusolosuhteissa.

Projektissa mukana oleva tutkija kertoo hankkeesta Tampereen Ursan kuukauden esitelmässä Vanhalla kirjastotalolla tiistaina 15.3. kello 18.00. Vapaa pääsy!