Tähtiharrastuspäivänä 21.9. annetaan taivaan valloittaa

Tähtiharrastuspäivää vietetään samoihin aikoihin syyspäiväntasauksen kanssa, kun päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla liki samanpituiset. Tummat, mutta yhä lämpimät illat kutsuvat nyt tähtitaivaan alle. Suomessa tähtiharrastajia onkin väkilukuun suhteutettuna valtavasti.

"Tähtiharrastuspäivä on mahtava mahdollisuus tehdä tähtitieteen harrastusta vieläkin laajemmin tunnetuksi", kuvailee Veikko Mäkelä Tähtitieteellinen yhdistys Ursan kerho- ja yhdistystoimintaryhmästä.

Valtakunnallinen tähtiharrastuspäivä on vuosittainen tähtiharrastuksen teemapäivä. Sitä vietetään syyspäiväntasauksen läheisenä lauantaina. Suomalaiset tähtiharrastusyhdistykset ja yksittäiset tähtiharrastajat eri puolilla Suomea esittelevät tällöin toimintaansa sekä järjestävät tähtitieteeseen ja -harrastukseen liittyvää ohjelmaa.

Suomessa tähdistä kiinnostunutta väkeä nimittäin riittää. Suomessa toimii valtakunnallisesti toimivan Tähtitieteellinen yhdistys Ursan lisäksi kymmeniä itsenäisiä, paikallisesti toimivia tähtiyhdistyksiä. Tähtitieteellinen yhdistys Ursalla on jäseniä noin 18 000, ja se on Suomen suurimpia tieteellisiä yhdistyksiä.

"Tähtitieteestä ja taivaan tapahtumista kiinnostuneita on runsaasti, paljon enemmän kuin mitä tähtitieteen harrastusyhdistysten jäsenmäärät kertovat", Mäkelä huomauttaa.

Kuu on ainoa Aurinkokuntamme kappaleista, jonka pinnalta voimme erottaa yksityiskohtia  paljain silmin. Kuva © Kari A. Kuure

Suomen taivaalla riittää havaittavaa

Syyt taivaanilmiöiden suosioon ovat moninaiset.

"Suomessa voi nähdä kaikki pohjoisille leveysasteille tyypilliset ilmiöt, esimerkiksi revontulet tai kesällä valaisevat yöpilvet", Mäkelä kertoo.

"Aurinko ilmiöineen on kesällä pitkään näkyvissä, ja suomalaiset harrastajat seuraavat myös ilmakehän valoilmiöitä. Pitkät talviset yöt antavat mahdollisuuksia seurata tähtitaivaan kohteita tuntikaupalla."

Tapahtuma yhdistyy tänä vuonna myös kansainväliseen Havaitse Kuuta -teemapäivään. Kuu on Maata lähin taivaankappale ja ainoa, jonka pinnalla ihminen on toistaiseksi käynyt. Sen pintaa voi tutkia jo paljain silmin, ja kiikarilla Kuun kraatteroitunut maisema muuttuu todella mielenkiintoiseksi.

Mäkelä suositteleekin nyt erityisesti Kuun, mutta myös Jupiterin tarkkailua.

"Kuu on aina helppo havaintokohde, joka ei välttämättä vaadi isoja ja kalliita havaintovälineitä. Jupiter näkyy myös jo iltayöstä. Sitä ja sen neljän suurimman kuun liikkeitä voi seurailla tavallisella kiikarilla."

Aurinkokunnan suurimman planeetan Jupiterin seurana taivaalla on nyt kaksi muutakin planeettaa, Saturnus ja Mars. Kansainvälinen avaruusasema liitää horisontin yllä illalla, ja tähtitaivaalta voi etsiä Ursan ohjeiden avulla vaikkapa Pohjantähden. Hyvällä tuurilla taivaalta voi erottaa myös revontulia, sillä niitä aiheuttava Aurinko on nyt hyvin aktiivinen.

Avaruus ei tunne rajoja

Tähtiharrastuspäivän ohjelmaa järjestetään tänä vuonna lauantaina 21.9. Helsingissä, Järvenpäässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Järjestäjinä ovat paikalliset tähtiharrastusyhdistykset.

Lisäksi tähtiharrastajat järjestävät illalla verkkolähetyksen, jossa kerrotaan havaintovinkkejä Kuun katseluun ja vieraillaan tähtiyhdistyksissä kautta maan. Lähetystä voi seurata YouTubessa kello 17.30 alkaen.

Mutta tähtiharrastajat eivät aina kuulu mihinkään harrastusyhdistykseen. Moni harrastaa taivaan havaitsemista yksin tai pienemmällä porukalla.

Tähtiharrastusta pidetään joskus vaikeana tai kalliina harrastuksena, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Alkuun pääsee helposti vaikka iltakävelyllä. Aloittelija tarvitsee vain selkeän taivaan ja uteliaisuutta. Toisaalta moni mieluummin lukee avaruuden kohteista ja vaikka universumin kehityksestä, ja jättää taivaan havaitsemisen muille. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla tähtiharrastaja.

Tähtiharrastuspäivä on erinomainen tilaisuus kenelle tahansa jakaa omaa tietoa avaruudesta tai vaikka tähtien tai revontulien valokuvaamisesta sosiaalisessa mediassa tai kavereille. Tapahtuman viettoon voi osallistua sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #tähtiharrastuspäivä ja jakaa, millaista juuri se oma tähtiharrastus on, ja miltä se näyttää.

Tähtitaivas kuuluu kaikille, nautitaan siitä yksin tai yhdessä! Hyviä pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä esimerkiksi Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartalta. Ursa on lisäksi julkaissut koko yön taivastärpit kätevästi yhdellä sivulla.

Tähtiharrastuspäivä Tampereella

Tule tutustumaan tähtitorniin ja tähtiharrastuksen moninaisiin muotoihin Kaupin vesitornin katolle (Kaupinpuistonkatu 28) klo 19–22. Tähtiharrastuksen alle mahtuu monenlaista – perinteisen taivaan ilmiöiden havaitsemisen lisäksi tähtiharrastusta voivat olla tieteen ja tähtitieteen uutisten seuraaminen ja kirjojen lukeminen, avaruuslentojen seuraaminen, tähtitieteen historian tutkiminen, tähtitieteellisten elokuvien katseleminen, tähtitieteeseen liittyvät lautapelit, spektroskopia tai meteoriittien keräily.

Avointen ovien illassa kello 19 alkaen esitellään tähtiharrastusta ja havaintovälineitä, ja mikäli taivas on selkeä, katselemme myös tähtitaivaan kohteita kaukoputkillamme sään salliessa. Kerromme myös yleisesti mitä syksyn aikana taivaalla näkyy ja saat lisätietoa Tampereen Ursan toiminnasta. Ties vaikka saisit uuden harrastuksen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy!

Tähtinäytökset alkavat lokakuussa

Vähenevä puolikuu ei näy tähtinäytöksissä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Sunnuntai-iltojen tähtinäytökset alkavat lokakuun 8. päivänä kello 20. Tähtitornille pitäisi saapua ensimmäisen tunnin aikana, sillä suljemme sisäänpääsyn viimeistään kello 21.30, vaikka tähtinäytös jatkuu vielä puolisen tuntia.

Lokakuun alussa on iltaisin vielä sen verran valoisaa, että aloitusaika on tavanomaista myöhempi. Normaaliin näytösaikaan palataan lokakuun 29. päivän ja silloin aloitetaan kello 19.

Sunnuntain tähtinäytökset ovat säävarauksella: pilvisellä, sateisella säällä tai kovalla tuulella tähtinäytöstä ei järjestetä. Näin ollen taivaalle vilkaisemalla voi päätella milloin tähtinäytös on! Varmuuden vuoksi voi myös asian tarkistaa netistä, sillä tampereeursa.fi sivutolla kerrotaan asiasta joka sunnuntai viimeistään kello 17 mennessä.

Näytösmaksut on pidetty samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maksut ovat: 5 € aikuisilta, 2 € nuorilta (7–17-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Tähtinäytös koostuu yleensä kahdesta asiasta: kaukoputkella katselusta ja pienimuotoisesta esityksestä auditoriossa. Auditorioesitys on kuintenkin ylimääräinen bonus ja se toteuttuu vain, jos meillä on riittävästi tähtioppaita sunnuntai-illan talkoissa mukana.

Kaukoputkella katsellaan aina ajankohtaista tähtitaivasta. Itseoikeutettu kohde on tietysti Kuu, jos se on illalla nousut horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu muutama päivä uudenkuun jälkeen ja iltaisin se on näkyvissä täysikuuhun asti. Täysikuun jälkeen kuunnousuaika siirtyy yöhön ja jopa aamupuolelle yötä, joten silloin Kuun ei ole näkyvissä iltaisin.

Kirkkaat planeetat ovat myös hienoja kohteita, kunhan ne vain ovat näkyvissä. Viimevuosina on ollut siinä suhteessa huono tilanne; useimmat planeetoista ovat olleet näkyvissä vasta aamupuolella yötä tai ovat olleet liian lähellä horisonttia kunnolla näkyäkseen.

Edellisten kohteiden lisäksi kaukoputkella voidaan katsella kaksoistähtiä, joiden komponentit ovat erivärisiä. Kaukoputken valonkeräyskyky on yleensä liian vaatimatonta, jotta tähtitaivaan kohteiden värit tulisi silmin nähtäväksi. Tässä suhteessa kaksoistähdet tekevät mukavan poikkeuksen, sillä tähden lämpötilasta riippuva värisävy erottuu selkeästi. Punertava tähti on viileä, oranssi ja valkoinen ovat hieman kuumempia ja sinertävät tähdet ovat kuumimpia. Aurinko on oranssi tähti ja sen pintalämpötila on noin 6000  astetta.

Lyyran rengassumu valokuvattuna isolla kaukoputkella.
Kaukoputkessa sumu ei näy värillisenä ja huomattavasti
himmeämpänä. Mutta yhtä kaikki se on jokatapauksessa
hyvin mielenkiintoinen kohde kaukoputkella
katsottavaksi. Kuva Wikimedia Commons.

Syyskaudella voidaan ihailla myös ns. syvä taivaivaan kohteita. Hämmästyttävin näistä on Lyyran rengassumu. Tähtitieteellisesti se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt auringonkaltaisen tähden toiminnan päättyessä. Tähden energiantuotannon päättyessä tapahtuu ns. heliumleimahdus, jolloin tähti laajenee jättiläimäiseksi. Tätä seuraa voimakas supistuminen ja mahdollisesti lisää heliumleimahduksia.

Näiden laajenemisten ja supistumisten seurauksen tähti menettää massasta jopa 40 % avaruuteen. Lopulta tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi, noin maapallon kokoiseksi ja hyvin kuumaksi plasmapalloksi. Avaruuteen sinkoitunut aine muodostaa kuuman tähden valaiseman ja ionisoiman kaasupilven, joka näkyy eri muotoisina sumuina riippuen katselusuunnasta. Lyyran rengassumun näemme tähden pyörimisakselin suunnasta ja sen vuoksi renkaana.

Talvella ja keväällä voimme ihailla Orionin sumua, joka on läheisin tähtiensyntymisalue. Sumu koostuu vedystä, heliumista ja pölyistä. Kaukoputkella näemme nimenomaan valoa, joka heijastuu pölyistä. Valokuvaten sama kohde näyttää aivan erilaiselta, sillä ionisoitunut vety säteilee punaista valoa. Vedyn säteilemä valo on kuitenkin niin himmeää, että sitä emme silmin näe. Sumussa syntyy satoja uusia tähtiä.

Andromedan galaksi on Linnunrataamme lähin suuri kierteisgalaksi. Pimeässä paikassa se näkyy paljain silmin hieman utuisena kohteena, mutta tähtitornimme on niin lähellä Tampereen keskustaa, että valosaaste estää sen näkymisen paljain silmin. Se on kuitenkin hieno ja helppo kiikarikohde ja voimme silloin tällöin näyttää sitä kiikareilla sunnuntai-iltojen näytöksessä tähtitornin kattotasanteelta.

Toivomme vierailusi tähtitornilla muodostuvan miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi! Jos sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia, tähtioppaamme voivat parhaan mukaansa vastata niihin. Joskus tähtioppaamme ei kuitenkaan vastausta pysty antamaan, sillä he eivät ole tähtitieteen tutkijoita vaan harrastajia. Tällaisessa tapauksessa vastausta voi etsiä myös nettisoitteesta http://tu-ukk.blogspot.fi/ jonne on koottu usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen.

Tervetuloa tähtinäytökseen!

Tampereen Ursa tapahtumien yössä 10.8.2017

Elokuun tähtiyössä Kuu on harvoin tähtinäytöksessä
ollut näkyvissä tässä vaiheessa. Kuva © Kari A. Kuure.

Tampereen Ursa osallistuu Tampereella järjestettävään Tapahtumien yöhön omalta osaltaan järjestämällä tähtinäytöksen nimeltään Elokuun tähtiyö. Tapahtumien yötä vietetään torstaina 10. elokuuta ja Elokuun tähtiyön ovet avautuvat tähtitornilla kello 23 (avoinna 23–02).

Elokuun tähtiyön alkaessa taivas on vielä vaaleahko ja ensimmäiset tähdet alkavat näkyä. Ensimmäisen tähtenä näkyy kirkas Vega ja sen jälkeen Denep ja Altair. Tähdet muodostavat Kesäkolmiona tunnetun asterismin. Heti kun nämä kolme tähteä taivaalla näkyvät, myös muita tähtiä ilmaantuu näkyville.

Tähtinäytöksen ensimmäisen puolen tunnin aikana voimme ihailla Saturnusta, joka erottuu juuri ja juuri paljain silmin vaalealta yötaivaalta. Se laskee heti kello 0.25, joten Saturnuksen nähdäkseen täytyy olla tähtitornilla heti ovien avauduttua.

Saturnuksen jälkeen tähtitaivaalta voi ihailla elokuun kuutamoa. Kuun vaihe on jo ylittänyt täysikuun mutta vähenevä kuu on vielä loistavan näköinen. Kuuta tässä kuunvaiheessa ei yleensä pystytä tähtinäytöksessä katselemaan mutta nyt avautuu tähän harvinainen mahdollisuus. Valaistuksen suunta vaikuttaa monien pinnanmuotojen näkyvyyteen, joten kaukoputkessa saattaa näkyä jotain sellaista, mitä aikaisemmin ei ole ollut mahdollista nähdä.

Elokuun tähtiyö on vuoden parasta aikaa opetella tähdistöjen tunnistamista. Vaalea taivas himmentää himmeimmät tähdet näkymättömiin ja tähtitaivas muistuttaa tähtikarttaa vain kirkkaimpien tähtien ollessa näkyvissä. Tarvitset vain hyvä tähtikartan tai planisfäärin ja mielellään punavalo-otsalampun, jolloin pääset mukavasti alkuun.

Elokuun tähtiyön näytöksen sisäänpääsymaksut:  5 € aikuiset, 7–17 v. nuoret 2 €. 

Näytöksen myöhäisen ajankohdan ja Tapahtumien yön luonteen vuoksi alle 7-vuotiaiden lasten mukaan ottaminen ei ole suositeltavaa.

Kuun puolivarjopimennys perjantaina

Kuun puolivarjopimennys jättä suurimman osan Kuusta
hyvin kirkkaaksi. Kuva 25.4.2013 Kuva © Kari A. Kuure.

Kuun puolivarjopimennys näkyy 16. syyskuuta alkaen kello 19.54, jolloin Kuu on juuri noussut Pirkanmaalla (kello 19.50) horisontista. Pimennyksen syvin vaihe (peittymisaste on noin 93 %) on kello 21.55, jolloin Kuu on vain noin 13 asteen korkeudella kaakkoisesta horisontista. Pimennys päättyy kello 23.55 Kuun ollessa suunnan SSE noin 23 asteen korkeudella.

Puolivarjopimennyksen havaitseminen on aina hieman vaikeaa. Kuun kirkkauden väheneminen on tuskin havaittavaa ja erityisesti Kuun ollessa lähellä horisonttia (kuten nyt) ilmakehän läpi suodattuvan Kuun heijastaman valon punertuminen ei poikkea juurikaan tavanomaisesta punertumisesta. Parhaiten pimentymistä voi havaita valokuvaamalla.

Kevätkauden 2016 tähtinäytökset

Kuu on hieno havaintokohde sen ollessa lähellä kasvavaa
puolikuuta. Kuva Kari A. Kuure.

Tampereen Ursa ry. järjestään tähtitornillaan Kaupissa sunnuntai-iltaisin tähtinäytöksiä kello 19–21 (sisäänpääsy kello 20.30 asti). Selkeällä säällä katsellaan tähtitaivaan ajankohtaisia kohteita ja pilvisellä säällä järjestämme korvaavaa ohjelmaa.

Kevään aikana tutkimme Kuuta: 17.1., 24.1., 14.2., 21.2., 13.3., 20.3. Lihavoituina ajankohtina Kuu on lähellä kasvavaa puolikuuta ja näyttävämpi kuin viikkoa myöhemmin.

Jupiter on nähtävissä helmikuun puolivälistä näytöskauden loppuun (aluksi vain kello 20 jälkeen!).

Näiden kohteiden lisäksi näytämme olosuhteiden salliessa kaksoistähtiä ja himmeämpiä syvä taivaan kohteita kuten Orionin suurta kaasusumua. Kiikarikohteena on Andromedan galaksi, jos havaintokeli on täysin selkeä.

Tähtinäytöksiin tulisi aina pukeutua kerroksittain ja erittäin lämpimästi. Etenkin jalkineiden ja sormikkaiden tulisi olla lämpimät, sillä pakkasessa seisominen jäähdyttää nopeasti olon epämiellyttävän kylmäksi jos pukeutuminen ei ole sopiva olosuhteisiin nähden.

Näytösmaksut: 5 € aikuisilta, 2 € 7–17 v. ja alle 7-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi!

Näytöspäivät ovat: 

tammikuussa 10.1., 17.1., 24.1., 31.1.

helmikuussa  7.2., 14.2., 21.2., 28.2.

maaliskuussa 6.3.,13,2., 20.3.

Huomaa, että maaliskuun viimeinen viikonloppu on pääsiäinen, joten tähtinäytöstä ei silloin järjestetä!

Ryhmille ja koululuokille järjestämme tilausnäytöksiä arki-iltaisin!. Kysy ja varaa vapaita aikoja ja kysy näytösmaksuista sähköpostitse osoitteesta tilausnaytos@tampereenursa.fi .

Kuu-kurssi

"Kasvava kuu" näkyy iltataivaalla.
Miksi näin? Tule ottamaan siitä
selkoa Kuu-kurssille!
Kuva Kari A. Kuure.

Kuu on tuttuakin tutumpi tähtitaivaankohde – vai onko sittenkään? Kyllähän se siellä taivaalla kilottaa joskus hyvin kirkkaana mutta useimmille meistä (jopa tähtiharrastajista) sen havainnointi jää siihen. 

Miten on tietämyksesi laita itse Kuusta? Saatat olla tietoinen, että nykyisen käsityksen mukaan Kuu syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten kahden planeetan kokoisen kappaleen törmätessä toisiinsa. Suuremmasta kappaleesta syntyi maapallo ja avaruuteen sinkoutuneesta materiasta kehittyi Kuu. Tähän se tietämys sitten yleensä jääkin.

Kuun on kuitenkin kokonainen maailma kaikkine pinnanmuotoineen: kraatterit, vuoristot, domet, rillit, mare-alueet. Kuinka ne ovat syntyneet, milloin ja miten niitä voi nähdä? Entä Kuun selenologinen historia: miksi Kuu on juuri sellainen kuin sen nykyisin näemme? Miten Maa ja Kuu toimivat yhdessä? Hurjan paljon kysymyksiä, joihin tämä kurssi pyrkii vastaamaan.

Kurssi alkaa torstaina 9.10.2014 kello 17.00 ja se pidetään tähtitornilla. Kurssiin kuuluvia opintoiltoja on kaikkiaan kuusi (6) ja yksi ilta on noin 1,5 h mittainen. Jos sää on selkeä, niin 30.10. (ja 6.11.) iltoina voimme aivan oikeasti katsoa kaukoputkella Kuuta, mahdollisesti jopa valokuvata sitä vaikkapa kännykkäkameralla tai järkkärillä.

Kurssin vetäjänä toimii Tampereen Ursan puheenjohtaja ja pitkäaikainen kouluttaja Kari A. Kuure. Kurssimaksu on 30 € tai Tampereen Ursan jäsenille 25 €. Ilmoittautuminen kurssille alkaa välittömästi ja 16 ensimmäistä pääsee mukaan. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteella kari.kuure@tampereenursa.fi

Tampereen Ursan tähtinäytökset talvikautena 2014–2015

Tampereen Ursan tähtinäytökset alkavat jälleen sunnuntaina 5. lokakuuta. Tähtitorni on avoinna yleisölle kello 19–21 ja sisään pääsee kello 20.30 asti. Tähtinäytöksiä pidetään joka sunnuntai joulukuun 14. päivään asti, jonka jälkeen jatketaan tammikuun 11. päivästä aina maaliskuun 29. päivään.

Tähtinäytösten ohjelma on perinteinen: selkeällä säällä katsotaan kaukoputkella tähtitaivaan ajankohtaisimpia kohteita, pääpaino Kuulla ja planeetoilla. Jos perinteiset kohteet ovat tulleet tutuksi, vierailijoiden määrästä riippuen voimme etsiä kaukoputken kuvakenttään myös muita, hieman harvinaisempia kohteita. Rauhallisina iltoina vierailijat voivat myös yrittää omilla kameroillaan tai kännyköillään Kuun valokuvaamista kaukoputken läpi.

Pukeudu tähtitornille kerroksittain lämpimästi. Näin sen vuoksi, että sisätiloissa ei tulisi hiki ja ulkona kuvussa ei tulisi kylmä. Erityisesti jalkineiden tulisi olla lämpimät.

Tähtitornilla vierailevilta perimme pääsymaksun: 18 vuotta täyttäneiltä 5 € ja 8–17-vuotiailta 2 €, 7 v. ja nuoremmat pääsevät vanhempien mukana ilmaiseksi. Tervetuloa!