perjantai 29. syyskuuta 2017

Syyskauden 2017 Kuukauden esitelmät

Kuukauden esitelmät ovat syyskaudella 5.10., 9.11. ja 14.12. Monitoimikeskuksen Viwi Lönn -salissa (4 krs.), Satakunnakatu 13 (sisäänkäynti Pellatehtaakaankadun puolelta).
Esitelmät alkavat kello 18 ja kesto on noin 1,5 h keskusteluineen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

5.10.2017 Emma Bruus: Taivaanvahti

Esitelmöitsijä Emma Bruus on ollut kehittelemässä suosittua Taivaanvahti havaintojen keruujärjetelmää Ursalle.

Kansalaishavaintojen keruu on ympäristön tilaa seuraavissa tieteissä tämän vuosikymmenen trendi. Myös monista ilmakehän- ja tähtitieteen ilmiöistä kerätään aktiivisesti havaintoaineistoa. Ursan Taivaanvahti.fi -sivusto vastaanottaa vuosittain yli 10 000 havaintoa. Järjestelmän idean äiti Emma Bruus kertoo Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä miten sinäkin voit osallistua erilaisten taivaan tapahtumien seurantaan yhdessä satojen samanhenkisten harrastajien kanssa.

9.11.2017 Mikko Suominen: Ihminen avaruudessa

Esitelmöitsijä Mikko Suominen on Tähdet ja Avaruus-lehteen kirjoittava tiedetoimittaja erikoisalanaan avaruuslennot.


14.12. Kari A. Kuure: Aurinkokunnan uudet tuulet

Esitelmöitsijä Kari A. Kuure on tunnettu tiedetoimittaja ja Tampereen Ursan kunniapuheejohtaja.
Aurinkokuntatutkimus on edennyt pitkin harppauksin viimevuosina ja monet uudetkin alan kirjat ovat vanhentuneita jo ennenkuin ne ovat julkaistu. Kari A. Kuure kertoo esitelmissään näistä uudista ja jopa käänteentekevistä löydöistä muutaman viimevuoden ajalta.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Tähtinäytökset alkavat lokakuussa

Vähenevä puolikuu ei näy tähtinäytöksissä.
Kuva © Kari A. Kuure.
Sunnuntai-iltojen tähtinäytökset alkavat lokakuun 8. päivänä kello 20. Tähtitornille pitäisi saapua ensimmäisen tunnin aikana, sillä suljemme sisäänpääsyn viimeistään kello 21.30, vaikka tähtinäytös jatkuu vielä puolisen tuntia.

Lokakuun alussa on iltaisin vielä sen verran valoisaa, että aloitusaika on tavanomaista myöhempi. Normaaliin näytösaikaan palataan lokakuun 29. päivän ja silloin aloitetaan kello 19.

Sunnuntain tähtinäytökset ovat säävarauksella: pilvisellä, sateisella säällä tai kovalla tuulella tähtinäytöstä ei järjestetä. Näin ollen taivaalle vilkaisemalla voi päätella milloin tähtinäytös on! Varmuuden vuoksi voi myös asian tarkistaa netistä, sillä tampereeursa.fi sivutolla kerrotaan asiasta joka sunnuntai viimeistään kello 17 mennessä.

Näytösmaksut on pidetty samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maksut ovat: 5 € aikuisilta, 2 € nuorilta (7–17-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Tähtinäytös koostuu yleensä kahdesta asiasta: kaukoputkella katselusta ja pienimuotoisesta esityksestä auditoriossa. Auditorioesitys on kuintenkin ylimääräinen bonus ja se toteuttuu vain, jos meillä on riittävästi tähtioppaita sunnuntai-illan talkoissa mukana.

Kaukoputkella katsellaan aina ajankohtaista tähtitaivasta. Itseoikeutettu kohde on tietysti Kuu, jos se on illalla nousut horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu muutama päivä uudenkuun jälkeen ja iltaisin se on näkyvissä täysikuuhun asti. Täysikuun jälkeen kuunnousuaika siirtyy yöhön ja jopa aamupuolelle yötä, joten silloin Kuun ei ole näkyvissä iltaisin.

Kirkkaat planeetat ovat myös hienoja kohteita, kunhan ne vain ovat näkyvissä. Viimevuosina on ollut siinä suhteessa huono tilanne; useimmat planeetoista ovat olleet näkyvissä vasta aamupuolella yötä tai ovat olleet liian lähellä horisonttia kunnolla näkyäkseen.

Edellisten kohteiden lisäksi kaukoputkella voidaan katsella kaksoistähtiä, joiden komponentit ovat erivärisiä. Kaukoputken valonkeräyskyky on yleensä liian vaatimatonta, jotta tähtitaivaan kohteiden värit tulisi silmin nähtäväksi. Tässä suhteessa kaksoistähdet tekevät mukavan poikkeuksen, sillä tähden lämpötilasta riippuva värisävy erottuu selkeästi. Punertava tähti on viileä, oranssi ja valkoinen ovat hieman kuumempia ja sinertävät tähdet ovat kuumimpia. Aurinko on oranssi tähti ja sen pintalämpötila on noin 6000  astetta.

Lyyran rengassumu valokuvattuna isolla kaukoputkella.
Kaukoputkessa sumu ei näy värillisenä ja huomattavasti
himmeämpänä. Mutta yhtä kaikki se on jokatapauksessa
hyvin mielenkiintoinen kohde kaukoputkella
katsottavaksi. Kuva Wikimedia Commons.
Syyskaudella voidaan ihailla myös ns. syvä taivaivaan kohteita. Hämmästyttävin näistä on Lyyran rengassumu. Tähtitieteellisesti se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt auringonkaltaisen tähden toiminnan päättyessä. Tähden energiantuotannon päättyessä tapahtuu ns. heliumleimahdus, jolloin tähti laajenee jättiläimäiseksi. Tätä seuraa voimakas supistuminen ja mahdollisesti lisää heliumleimahduksia.

Näiden laajenemisten ja supistumisten seurauksen tähti menettää massasta jopa 40 % avaruuteen. Lopulta tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi, noin maapallon kokoiseksi ja hyvin kuumaksi plasmapalloksi. Avaruuteen sinkoitunut aine muodostaa kuuman tähden valaiseman ja ionisoiman kaasupilven, joka näkyy eri muotoisina sumuina riippuen katselusuunnasta. Lyyran rengassumun näemme tähden pyörimisakselin suunnasta ja sen vuoksi renkaana.

Talvella ja keväällä voimme ihailla Orionin sumua, joka on läheisin tähtiensyntymisalue. Sumu koostuu vedystä, heliumista ja pölyistä. Kaukoputkella näemme nimenomaan valoa, joka heijastuu pölyistä. Valokuvaten sama kohde näyttää aivan erilaiselta, sillä ionisoitunut vety säteilee punaista valoa. Vedyn säteilemä valo on kuitenkin niin himmeää, että sitä emme silmin näe. Sumussa syntyy satoja uusia tähtiä.

Andromedan galaksi on Linnunrataamme lähin suuri kierteisgalaksi. Pimeässä paikassa se näkyy paljain silmin hieman utuisena kohteena, mutta tähtitornimme on niin lähellä Tampereen keskustaa, että valosaaste estää sen näkymisen paljain silmin. Se on kuitenkin hieno ja helppo kiikarikohde ja voimme silloin tällöin näyttää sitä kiikareilla sunnuntai-iltojen näytöksessä tähtitornin kattotasanteelta.

Toivomme vierailusi tähtitornilla muodostuvan miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi! Jos sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia, tähtioppaamme voivat parhaan mukaansa vastata niihin. Joskus tähtioppaamme ei kuitenkaan vastausta pysty antamaan, sillä he eivät ole tähtitieteen tutkijoita vaan harrastajia. Tällaisessa tapauksessa vastausta voi etsiä myös nettisoitteesta http://tu-ukk.blogspot.fi/ jonne on koottu usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen.

Tervetuloa tähtinäytökseen!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Linnunradan bongausretki peruttu

Bongaa Linnunrata! -kampanja jatkuu
koko syksyn.
Valitettavasti säätilankehitys näyttää siltä, että Linnunradan bogausretki Kuhmalahdelle täytyy peruttaa. Tälle illalle luvataan jopa sateita, pilvistä on ainakin ja huomenna lauantaina tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Mutta tässä syksy jatkuu vielä lumettomana pitkään, joten eiköhän niitä selkeitä iltoja vielä tule. Tällöin voitte itse kukin itsenäisesti hakeutua pimeän tavaan alueelle Linnunradan bogaamiseen. Aikaisemmissa viesteissä oli kerrottu se toinenkin paikka, jossa ei ole ainoatakaan valolähdettä, tosin tie kulkee siitä vierestä. Mutta iltaisella ei varmasti liikennettä ole niin mahdottomasti, ettei Linnunrataa näkyisi. Tuossa Kuhmalahden paikassa on (tiettävästi) hieman pihavaloja mutta eiköhän niitäkin pääse pakoon kun kävelee hieman niiden vaikutuspiiristä pois.

Linnunradan lisäksi pimeän tavaan alueella voi tietysti nähdä (heikkojakin) revontulia hyvällä onnella. Samoin syksyn aikana voi nähdä kirkkaita meteoreja ja tietysti täysikuun aikaan (joka muuten on huonoa aikaa niin Linnunradan kuin revontulien katseluun) voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia. Radiantti ja Pimeätaivas -blogit julkaisevat mielellään ottamianne kuvia toisten harrastajien ihailtavaksi.




keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Ilmoittautuminen Linnunradan bongausretkelle

Linnunrata. Kuva Jorma Mäntylä.
Linnunratabongausretki tehdään selkeällä säällä 15.9. Kuhmalahdelle (Uittomiehentie 149). Pilvisen sään sattuessa retki siirtyy seuraavalle päivälle (16.9.). Retki on tarkoitus tehdä henkilöautoilla. Lähtö tapahtuu tähtitornilta kello 19.30.

Jotta kaikki retkestä kiinnostuneet pääsisivät mukaan ja autoilijat saisivat kyytiläisiä, niin olisi hyvä jos molemmat (siis kyydin tarvitsevat ja kyydin tarjoajat) ilmoittautuisivat sähköpostitse osoitteeseen tampereenursa@tampereenursa.fi . Näin menetellen saan jonkinlaisen kuvan retkelle lähtijöistä ja kyytitilanteesta. Ilmoittautumisen voi tehdä jo nyt, ei tarvitse odottaa aivan viimeiseen päivään.

Kustannuksia tietysti tulee autoilijoille, ajomatkaa kun on rapiat 100 km edestakaisesta reissusta. Näin ollen olisi hyvä jos kyydin tarvitsijat varautuisivat maksamaan polttoainekuluja omalta osaltaan esimerkiksi 5 euroa/kyytiläinen. Toki muustakin summasta voi sopia kyytiä tarjoavan kanssa tai kyydin voi tarjota ilman mitään korvausta.

Jos säätila näyttää kehittyvän pilviseen ja sateiseen suuntaan, retken siirtämisestä lauantaille tehdään päätös torstaina. Siirrosta ilmoitetaan tällä sivustolla. Jos launtain retki joudutaan perumaan, päätös siitä tehdään perjantaina ja jälleen asiasta ilmoitetaan tällä sivustolla. Näin ollen seurraa tiedottamistamme!

tiistai 22. elokuuta 2017

Auringonpimennys näky laajalti USAssa


Näkymä auringonpimennyksestä NASAn lentokoneesta.
Kuva NASA-TV.

Tiedotusvälineitä seuranneet tietävätkin, että Yhdysvalloissa täydellinen auringonpimennys näkyi laajalti lähes kokonaan mantereen alueella, Vain Keski-lännessä parin osavaltion alueella oli hieman pilvisempää.

Tässä pari valokuvaa kuvakaappauksena NASA-TVn lähetyksestä. Kuvat on otettu NASAn lentokoneesta, joka lensi Oregonissa Tyynenmeren rannikolla. Lentokone oli varustettu kahdella valokuvaamiseen soveltuvalla ikkunaruudulla, joten valokuvaaminen onnistui ilman suurempaa kuvan tarkkuuta vähentäviä ikkunassa syntyviä virheitä. 


Täydellinen pimennys päättyi hienoon timanttisormukseen. Kuva NASA-TV.



lauantai 19. elokuuta 2017

Yhdysvalloissa valmistaudutaan auringonpimennykseen

Täydellinen auringopimennys vuonna 2006 Turkissa.
Kuva © Kari A. Kuure.
Ensi maanantaina, kello 18.47 Suomen aikaa, alkaa Tyynellä merellä auringonpimennys, jonka täydellisen pimennyksen vyöhyke ulottuu koko Pohjois-Amerikan mantereen poikki. Pisin pimennys on Clarksville (Tennessee) nimisen kaupungin luoteispuolella. Ehkä hieman kuuluisampi kaupunki, Nashville (Tennessee) on myöskin täydellisen pimennyksen vyöhykkeellä ja vain hieman kauempana pisimmän pimennyksen paikasta kuin Clarksville. Pimennys päättyy Keski-Atlantilla Kap Verden saarten lounaispuolella kello 0.04 seuraavan päivän puolella.

Yhdysvaltain länsirannikolla pimennys alkaa kello 19.04, syvin pimennysvaihe saavutetaan kello 20.17 ja pimennys päättyy 21.37, kaikki ajat Suomen aikoja.

Pisimmän pimennys on siis Yhdysvaltain itä-osassa Kentacky'ssa, jossa pimennys alkaa kello 19.55, syvin vaihe saavutetaan kello 21.25 ja pimennys päättyy kello 22.51. Täydellisen vaiheen kesto on

Yhdysvaltain itärannikolla Charlestonista koilliseen pimennys alkaa kello 20.17, syvin vaihe saavutetaan kello 21.47 ja pimennys päättyy kello 23.10, kaikki ajat jälleen Suomen aikoja.

Moni suomalainen ja tampereen ursalainenkin on matkustanut Yhdysvaltoihin seuraamaan pimennystä. Ehkä saamme terveiset syksyn aikana luettua Radiantista.

Kaavio täydellisestä pimennysvyöhykkestä Yhdysvalloissa.
Kuva NASA.
Paikalliset ihmiset ovat juhlistamassa pimennystä sankoin joukoin ja medioissa pimennystä on kuvattu “vuosisadan pimennykseksi”. Nimitys lienee oikeutettu, sillä edellisen kerran Yhdysvalloissa vastaavanlainen koko mantereen poikki Yhdysvaltain alueella ulottunut pimennysvyöhyke oli vuoden 1918 kesäkuun 8. päivänä, jolloin pimennyksestä nähtiin Yhdysvalloissa sen jälkipuolisko pisimmän pimennyksen alueen ollessa Tyynellä merellä Aleuttien eteläpuolella. Tämä pimennys ulottui Floridan itärannikolle asti.

Pohjois-Amerikassa on kyllä nähty vastaavanlaisia pimennyksiä kuin nyt maanantaina näkyvä, mutta vuoden 1963 heinäkuun 20. päivänä näkynyt pimennyksen täydellisyysvyöhyke kulki Alaskan ja Kanadan alueilla. Hieman pohjoisempaan kulkenut täydellisen pimennyksen vyöhyke oli vuonna 1972 heinäkuun 10. päivänä.

NASA on monessa mukana ja niin tälläkin kertaa. NASA-TV:n lähetykset (NTV-1 Public) alkavat kello 19 Suomen aikaa jatkuu pitkälle yöhön. Ohjelmassa seurataan pimennyksen etenemistä länsirannikolta itärannikolle ja vieraillaanpa myös Kansainvälisellä avaruusasemalla. NASA-TVn lähetystä voi seurata netistä osoitteessa https://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html#public

NASA-TVn lähetystä voi seurata myös Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=wwMDvPCGeE0 .

Jos mieluummin seuraat lähetystä mobiililaitteella, sekin onnistuu NASAn appilla, joiden latausosoitteet löytyvät nettisivulta https://www.nasa.gov/press-release/nasa-announces-television-coverage-for-aug-21-solar-eclipse .


Huomautukset

Suomessa täydelliset pimennykset ovat 1900-luvulla olleet vuonna 1945, heinäkuun 9 päivänä ja vuonna 1990 heinäkuun 22 päivänä. Jälkimmäisen pimennyksen täydellisyysvyöhyke alkoi suunnilleen Helsingistä ja eteni siitä kohti koillista.

lauantai 12. elokuuta 2017

Syyskauden Tähtitaivas-kurssit

Syykauden aikana järjestetään kaksi Tähtitaivas-kurssia. Ensimmäinen kurssi alkaa ke 6.9.2017 ja toinen alkaa ke 18.10.2017. Molemmille kursseille voi ilmoittautua jo nyt!

Tähtitaivas-kurssi on tarkoitettu harrastustaan aloitteleville, koululaisesta aina senioriin, eikä vaadi mitään perustietoja. Kurssilla keskitytään tähtitaivaan näkymiin sekä tähtikuvioiden tunnistamiseen. Tästä kurssista on iloa ja hyötyä, sekä sopivaa puheenaihetta pitkäksi aikaa.

Kurssi koostuu 6 opintokerrasta kestäen n. 2 h kukin ja kokoontumiset ovat tähtitornilla keskiviikkoisin kello 18.00. Ilmoittautuminen sähköpostilla jouni.raunio@tampereenursa.fi, jossa kerrot nimesi ja puhelinnumerosi sekä maksamalla kurssimaksun ennen kurssin alkua yhdistyksen pankkitilille Osuuspankki Tampere FI53 5731 6520 0372 86. Maksu on 30 euroa. Tampereen Ursan jäseniltä 20 euroa.  Osallistujia pyydetään ottamaan tulostettu kuitti tai mobiliilaitteen kuitti mukaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla

Tervetuloa mukaan tutustumaan aurinkokuntaamme, kotigalaksiimme ja universumiin jossa elämme. Keväällä järjestetään vielä kaksi vastaavaa kurssia joista tarkempaa tietoa sitten vielä myöhemmin ennen vuoden vaihdetta.