Kuukauden esitelmä Ihminen avaruudessa

Ihmiselle avaruus on vihamielinen paikka, joka rajoittaa
toimintaamme siellä. Ongelmat ovat kuitenkin voitettavissa,
jos olemme riittävästi motivoituneita. Kuva NASA.

Miehitettyjen avaruuslentojen historia alkoi hieman alle 60 vuotta sitten. Sen jälkeen miehitettyjä lentoja on tehty suhteellisen runsaasti mutta muutamaa kuulentoa lukuun ottamatta ne kaikki on tehty maapallon kiertoradalle. Avaruudessa on kaikkiaan käynyt 551 henkilöä.

Useat tutkijat, mm. Stephen Hawking, ovat sitä mieltä, että ihmiskunnan on levittäydyttävä tavalla tai toisella avaruuteen mahdollisimman pian. Syy kiireeseen on se, että maapallolla ihmiskunta on kuin kananmunat yhdessä korissa, jos jotain dramaattista tapahtuu, se voi olla ihmiskunnan loppu. 

Kuinka pääsemme Marsiin tai edes Kuuhun perustamaan siirtokuntia? Kuinka jatkamme siitä eteenpäin? Kysymysten taustalla on paljon teknisiä ongelmia mutta ne ovat ratkaistavissa. Suurimman haasteen muodostaa avaruusmatkaajien terveys, niin fyysinen kuin mielenterveydellinen. Nämäkin kysymykset on ratkaistava ennen kuin ensimmäinenkään siirtokunta on mahdollinen.

Kuukauden esitelmä pidetään Monitoimitalo 13:ssa, Wivi Lönn -salissa torstaina 9.11.2017 kello 18.00 –19.30.  Vapaa pääsy – Tervetuloa!

Emma Bruus’sta kunniajäsen

Emma Bruus
Kuva © Kari A. Kuure

Tampereen Ursan hallitus päätti 17.9.2017 pitämässään kokouksessa kutsua Emma Bruus’in kunniajäseneksi. Emma Bruus on toiminut yhdistyksen hallituksessa monia vuosia mm. jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana. Emma toimi myös Tampereen Ursan ja Särkänniemen planetaarion yhdessä järjestämän Taivaan taidetta -näyttelyn kuraattorina vuonna 2009. Näyttelyn näki arviolta yli 50 000 ihmistä.

Kunniakirja ja yhdistyksen Standardi luovutettiin Emmalle 5.10.2017 pidetyssä tilaisuudessa Emman pitämän Kuukauden esitelmän jälkeen.

Syyskauden 2017 Kuukauden esitelmät

Kuukauden esitelmät ovat syyskaudella 5.10., 9.11. ja 14.12. Monitoimikeskuksen Viwi Lönn -salissa (4 krs.), Satakunnakatu 13 (sisäänkäynti Pellatehtaakaankadun puolelta).
Esitelmät alkavat kello 18 ja kesto on noin 1,5 h keskusteluineen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

5.10.2017 Emma Bruus: Taivaanvahti

Esitelmöitsijä Emma Bruus on ollut kehittelemässä suosittua Taivaanvahti havaintojen keruujärjetelmää Ursalle.

Kansalaishavaintojen keruu on ympäristön tilaa seuraavissa tieteissä tämän vuosikymmenen trendi. Myös monista ilmakehän- ja tähtitieteen ilmiöistä kerätään aktiivisesti havaintoaineistoa. Ursan Taivaanvahti.fi -sivusto vastaanottaa vuosittain yli 10 000 havaintoa. Järjestelmän idean äiti Emma Bruus kertoo Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä miten sinäkin voit osallistua erilaisten taivaan tapahtumien seurantaan yhdessä satojen samanhenkisten harrastajien kanssa.

9.11.2017 Mikko Suominen: Ihminen avaruudessa

Esitelmöitsijä Mikko Suominen on Tähdet ja Avaruus-lehteen kirjoittava tiedetoimittaja erikoisalanaan avaruuslennot.

14.12. Kari A. Kuure: Aurinkokunnan uudet tuulet

Esitelmöitsijä Kari A. Kuure on tunnettu tiedetoimittaja ja Tampereen Ursan kunniapuheejohtaja.
Aurinkokuntatutkimus on edennyt pitkin harppauksin viimevuosina ja monet uudetkin alan kirjat ovat vanhentuneita jo ennenkuin ne ovat julkaistu. Kari A. Kuure kertoo esitelmissään näistä uudista ja jopa käänteentekevistä löydöistä muutaman viimevuoden ajalta.

Tähtinäytökset alkavat lokakuussa

Vähenevä puolikuu ei näy tähtinäytöksissä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Sunnuntai-iltojen tähtinäytökset alkavat lokakuun 8. päivänä kello 20. Tähtitornille pitäisi saapua ensimmäisen tunnin aikana, sillä suljemme sisäänpääsyn viimeistään kello 21.30, vaikka tähtinäytös jatkuu vielä puolisen tuntia.

Lokakuun alussa on iltaisin vielä sen verran valoisaa, että aloitusaika on tavanomaista myöhempi. Normaaliin näytösaikaan palataan lokakuun 29. päivän ja silloin aloitetaan kello 19.

Sunnuntain tähtinäytökset ovat säävarauksella: pilvisellä, sateisella säällä tai kovalla tuulella tähtinäytöstä ei järjestetä. Näin ollen taivaalle vilkaisemalla voi päätella milloin tähtinäytös on! Varmuuden vuoksi voi myös asian tarkistaa netistä, sillä tampereeursa.fi sivutolla kerrotaan asiasta joka sunnuntai viimeistään kello 17 mennessä.

Näytösmaksut on pidetty samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maksut ovat: 5 € aikuisilta, 2 € nuorilta (7–17-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Tähtinäytös koostuu yleensä kahdesta asiasta: kaukoputkella katselusta ja pienimuotoisesta esityksestä auditoriossa. Auditorioesitys on kuintenkin ylimääräinen bonus ja se toteuttuu vain, jos meillä on riittävästi tähtioppaita sunnuntai-illan talkoissa mukana.

Kaukoputkella katsellaan aina ajankohtaista tähtitaivasta. Itseoikeutettu kohde on tietysti Kuu, jos se on illalla nousut horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu muutama päivä uudenkuun jälkeen ja iltaisin se on näkyvissä täysikuuhun asti. Täysikuun jälkeen kuunnousuaika siirtyy yöhön ja jopa aamupuolelle yötä, joten silloin Kuun ei ole näkyvissä iltaisin.

Kirkkaat planeetat ovat myös hienoja kohteita, kunhan ne vain ovat näkyvissä. Viimevuosina on ollut siinä suhteessa huono tilanne; useimmat planeetoista ovat olleet näkyvissä vasta aamupuolella yötä tai ovat olleet liian lähellä horisonttia kunnolla näkyäkseen.

Edellisten kohteiden lisäksi kaukoputkella voidaan katsella kaksoistähtiä, joiden komponentit ovat erivärisiä. Kaukoputken valonkeräyskyky on yleensä liian vaatimatonta, jotta tähtitaivaan kohteiden värit tulisi silmin nähtäväksi. Tässä suhteessa kaksoistähdet tekevät mukavan poikkeuksen, sillä tähden lämpötilasta riippuva värisävy erottuu selkeästi. Punertava tähti on viileä, oranssi ja valkoinen ovat hieman kuumempia ja sinertävät tähdet ovat kuumimpia. Aurinko on oranssi tähti ja sen pintalämpötila on noin 6000  astetta.

Lyyran rengassumu valokuvattuna isolla kaukoputkella.
Kaukoputkessa sumu ei näy värillisenä ja huomattavasti
himmeämpänä. Mutta yhtä kaikki se on jokatapauksessa
hyvin mielenkiintoinen kohde kaukoputkella
katsottavaksi. Kuva Wikimedia Commons.

Syyskaudella voidaan ihailla myös ns. syvä taivaivaan kohteita. Hämmästyttävin näistä on Lyyran rengassumu. Tähtitieteellisesti se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt auringonkaltaisen tähden toiminnan päättyessä. Tähden energiantuotannon päättyessä tapahtuu ns. heliumleimahdus, jolloin tähti laajenee jättiläimäiseksi. Tätä seuraa voimakas supistuminen ja mahdollisesti lisää heliumleimahduksia.

Näiden laajenemisten ja supistumisten seurauksen tähti menettää massasta jopa 40 % avaruuteen. Lopulta tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi, noin maapallon kokoiseksi ja hyvin kuumaksi plasmapalloksi. Avaruuteen sinkoitunut aine muodostaa kuuman tähden valaiseman ja ionisoiman kaasupilven, joka näkyy eri muotoisina sumuina riippuen katselusuunnasta. Lyyran rengassumun näemme tähden pyörimisakselin suunnasta ja sen vuoksi renkaana.

Talvella ja keväällä voimme ihailla Orionin sumua, joka on läheisin tähtiensyntymisalue. Sumu koostuu vedystä, heliumista ja pölyistä. Kaukoputkella näemme nimenomaan valoa, joka heijastuu pölyistä. Valokuvaten sama kohde näyttää aivan erilaiselta, sillä ionisoitunut vety säteilee punaista valoa. Vedyn säteilemä valo on kuitenkin niin himmeää, että sitä emme silmin näe. Sumussa syntyy satoja uusia tähtiä.

Andromedan galaksi on Linnunrataamme lähin suuri kierteisgalaksi. Pimeässä paikassa se näkyy paljain silmin hieman utuisena kohteena, mutta tähtitornimme on niin lähellä Tampereen keskustaa, että valosaaste estää sen näkymisen paljain silmin. Se on kuitenkin hieno ja helppo kiikarikohde ja voimme silloin tällöin näyttää sitä kiikareilla sunnuntai-iltojen näytöksessä tähtitornin kattotasanteelta.

Toivomme vierailusi tähtitornilla muodostuvan miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi! Jos sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia, tähtioppaamme voivat parhaan mukaansa vastata niihin. Joskus tähtioppaamme ei kuitenkaan vastausta pysty antamaan, sillä he eivät ole tähtitieteen tutkijoita vaan harrastajia. Tällaisessa tapauksessa vastausta voi etsiä myös nettisoitteesta http://tu-ukk.blogspot.fi/ jonne on koottu usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen.

Tervetuloa tähtinäytökseen!

Linnunradan bongausretki peruttu

Bongaa Linnunrata! -kampanja jatkuu
koko syksyn.

Valitettavasti säätilankehitys näyttää siltä, että Linnunradan bogausretki Kuhmalahdelle täytyy peruttaa. Tälle illalle luvataan jopa sateita, pilvistä on ainakin ja huomenna lauantaina tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Mutta tässä syksy jatkuu vielä lumettomana pitkään, joten eiköhän niitä selkeitä iltoja vielä tule. Tällöin voitte itse kukin itsenäisesti hakeutua pimeän tavaan alueelle Linnunradan bogaamiseen. Aikaisemmissa viesteissä oli kerrottu se toinenkin paikka, jossa ei ole ainoatakaan valolähdettä, tosin tie kulkee siitä vierestä. Mutta iltaisella ei varmasti liikennettä ole niin mahdottomasti, ettei Linnunrataa näkyisi. Tuossa Kuhmalahden paikassa on (tiettävästi) hieman pihavaloja mutta eiköhän niitäkin pääse pakoon kun kävelee hieman niiden vaikutuspiiristä pois.

Linnunradan lisäksi pimeän tavaan alueella voi tietysti nähdä (heikkojakin) revontulia hyvällä onnella. Samoin syksyn aikana voi nähdä kirkkaita meteoreja ja tietysti täysikuun aikaan (joka muuten on huonoa aikaa niin Linnunradan kuin revontulien katseluun) voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia. Radiantti ja Pimeätaivas -blogit julkaisevat mielellään ottamianne kuvia toisten harrastajien ihailtavaksi.

Ilmoittautuminen Linnunradan bongausretkelle

Linnunrata. Kuva Jorma Mäntylä.

Linnunratabongausretki tehdään selkeällä säällä 15.9. Kuhmalahdelle (Uittomiehentie 149). Pilvisen sään sattuessa retki siirtyy seuraavalle päivälle (16.9.). Retki on tarkoitus tehdä henkilöautoilla. Lähtö tapahtuu tähtitornilta kello 19.30.

Jotta kaikki retkestä kiinnostuneet pääsisivät mukaan ja autoilijat saisivat kyytiläisiä, niin olisi hyvä jos molemmat (siis kyydin tarvitsevat ja kyydin tarjoajat) ilmoittautuisivat sähköpostitse osoitteeseen tampereenursa@tampereenursa.fi . Näin menetellen saan jonkinlaisen kuvan retkelle lähtijöistä ja kyytitilanteesta. Ilmoittautumisen voi tehdä jo nyt, ei tarvitse odottaa aivan viimeiseen päivään.

Kustannuksia tietysti tulee autoilijoille, ajomatkaa kun on rapiat 100 km edestakaisesta reissusta. Näin ollen olisi hyvä jos kyydin tarvitsijat varautuisivat maksamaan polttoainekuluja omalta osaltaan esimerkiksi 5 euroa/kyytiläinen. Toki muustakin summasta voi sopia kyytiä tarjoavan kanssa tai kyydin voi tarjota ilman mitään korvausta.

Jos säätila näyttää kehittyvän pilviseen ja sateiseen suuntaan, retken siirtämisestä lauantaille tehdään päätös torstaina. Siirrosta ilmoitetaan tällä sivustolla. Jos launtain retki joudutaan perumaan, päätös siitä tehdään perjantaina ja jälleen asiasta ilmoitetaan tällä sivustolla. Näin ollen seurraa tiedottamistamme!

Auringonpimennys näky laajalti USAssa

Näkymä auringonpimennyksestä NASAn lentokoneesta.
Kuva NASA-TV.

Tiedotusvälineitä seuranneet tietävätkin, että Yhdysvalloissa täydellinen auringonpimennys näkyi laajalti lähes kokonaan mantereen alueella, Vain Keski-lännessä parin osavaltion alueella oli hieman pilvisempää.

Tässä pari valokuvaa kuvakaappauksena NASA-TVn lähetyksestä. Kuvat on otettu NASAn lentokoneesta, joka lensi Oregonissa Tyynenmeren rannikolla. Lentokone oli varustettu kahdella valokuvaamiseen soveltuvalla ikkunaruudulla, joten valokuvaaminen onnistui ilman suurempaa kuvan tarkkuuta vähentäviä ikkunassa syntyviä virheitä. 

Täydellinen pimennys päättyi hienoon timanttisormukseen. Kuva NASA-TV.

Yhdysvalloissa valmistaudutaan auringonpimennykseen

Täydellinen auringopimennys vuonna 2006 Turkissa.
Kuva © Kari A. Kuure.

Ensi maanantaina, kello 18.47 Suomen aikaa, alkaa Tyynellä merellä auringonpimennys, jonka täydellisen pimennyksen vyöhyke ulottuu koko Pohjois-Amerikan mantereen poikki. Pisin pimennys on Clarksville (Tennessee) nimisen kaupungin luoteispuolella. Ehkä hieman kuuluisampi kaupunki, Nashville (Tennessee) on myöskin täydellisen pimennyksen vyöhykkeellä ja vain hieman kauempana pisimmän pimennyksen paikasta kuin Clarksville. Pimennys päättyy Keski-Atlantilla Kap Verden saarten lounaispuolella kello 0.04 seuraavan päivän puolella.

Yhdysvaltain länsirannikolla pimennys alkaa kello 19.04, syvin pimennysvaihe saavutetaan kello 20.17 ja pimennys päättyy 21.37, kaikki ajat Suomen aikoja.

Pisimmän pimennys on siis Yhdysvaltain itä-osassa Kentacky'ssa, jossa pimennys alkaa kello 19.55, syvin vaihe saavutetaan kello 21.25 ja pimennys päättyy kello 22.51. Täydellisen vaiheen kesto on

Yhdysvaltain itärannikolla Charlestonista koilliseen pimennys alkaa kello 20.17, syvin vaihe saavutetaan kello 21.47 ja pimennys päättyy kello 23.10, kaikki ajat jälleen Suomen aikoja.

Moni suomalainen ja tampereen ursalainenkin on matkustanut Yhdysvaltoihin seuraamaan pimennystä. Ehkä saamme terveiset syksyn aikana luettua Radiantista.

Kaavio täydellisestä pimennysvyöhykkestä Yhdysvalloissa.
Kuva NASA.

Paikalliset ihmiset ovat juhlistamassa pimennystä sankoin joukoin ja medioissa pimennystä on kuvattu “vuosisadan pimennykseksi”. Nimitys lienee oikeutettu, sillä edellisen kerran Yhdysvalloissa vastaavanlainen koko mantereen poikki Yhdysvaltain alueella ulottunut pimennysvyöhyke oli vuoden 1918 kesäkuun 8. päivänä, jolloin pimennyksestä nähtiin Yhdysvalloissa sen jälkipuolisko pisimmän pimennyksen alueen ollessa Tyynellä merellä Aleuttien eteläpuolella. Tämä pimennys ulottui Floridan itärannikolle asti.

Pohjois-Amerikassa on kyllä nähty vastaavanlaisia pimennyksiä kuin nyt maanantaina näkyvä, mutta vuoden 1963 heinäkuun 20. päivänä näkynyt pimennyksen täydellisyysvyöhyke kulki Alaskan ja Kanadan alueilla. Hieman pohjoisempaan kulkenut täydellisen pimennyksen vyöhyke oli vuonna 1972 heinäkuun 10. päivänä.

NASA on monessa mukana ja niin tälläkin kertaa. NASA-TV:n lähetykset (NTV-1 Public) alkavat kello 19 Suomen aikaa jatkuu pitkälle yöhön. Ohjelmassa seurataan pimennyksen etenemistä länsirannikolta itärannikolle ja vieraillaanpa myös Kansainvälisellä avaruusasemalla. NASA-TVn lähetystä voi seurata netistä osoitteessa https://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html#public

NASA-TVn lähetystä voi seurata myös Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=wwMDvPCGeE0 .

Jos mieluummin seuraat lähetystä mobiililaitteella, sekin onnistuu NASAn appilla, joiden latausosoitteet löytyvät nettisivulta https://www.nasa.gov/press-release/nasa-announces-television-coverage-for-aug-21-solar-eclipse .


Huomautukset

Suomessa täydelliset pimennykset ovat 1900-luvulla olleet vuonna 1945, heinäkuun 9 päivänä ja vuonna 1990 heinäkuun 22 päivänä. Jälkimmäisen pimennyksen täydellisyysvyöhyke alkoi suunnilleen Helsingistä ja eteni siitä kohti koillista.

Syyskauden Tähtitaivas-kurssit

Syykauden aikana järjestetään kaksi Tähtitaivas-kurssia. Ensimmäinen kurssi alkaa ke 6.9.2017 ja toinen alkaa ke 18.10.2017. Molemmille kursseille voi ilmoittautua jo nyt!

Tähtitaivas-kurssi on tarkoitettu harrastustaan aloitteleville, koululaisesta aina senioriin, eikä vaadi mitään perustietoja. Kurssilla keskitytään tähtitaivaan näkymiin sekä tähtikuvioiden tunnistamiseen. Tästä kurssista on iloa ja hyötyä, sekä sopivaa puheenaihetta pitkäksi aikaa.

Kurssi koostuu 6 opintokerrasta kestäen n. 2 h kukin ja kokoontumiset ovat tähtitornilla keskiviikkoisin kello 18.00. Ilmoittautuminen sähköpostilla jouni.raunio@tampereenursa.fi, jossa kerrot nimesi ja puhelinnumerosi sekä maksamalla kurssimaksun ennen kurssin alkua yhdistyksen pankkitilille Osuuspankki Tampere FI53 5731 6520 0372 86. Maksu on 30 euroa. Tampereen Ursan jäseniltä 20 euroa.  Osallistujia pyydetään ottamaan tulostettu kuitti tai mobiliilaitteen kuitti mukaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla

Tervetuloa mukaan tutustumaan aurinkokuntaamme, kotigalaksiimme ja universumiin jossa elämme. Keväällä järjestetään vielä kaksi vastaavaa kurssia joista tarkempaa tietoa sitten vielä myöhemmin ennen vuoden vaihdetta.

Tampereen Ursa tapahtumien yössä 10.8.2017

Elokuun tähtiyössä Kuu on harvoin tähtinäytöksessä
ollut näkyvissä tässä vaiheessa. Kuva © Kari A. Kuure.

Tampereen Ursa osallistuu Tampereella järjestettävään Tapahtumien yöhön omalta osaltaan järjestämällä tähtinäytöksen nimeltään Elokuun tähtiyö. Tapahtumien yötä vietetään torstaina 10. elokuuta ja Elokuun tähtiyön ovet avautuvat tähtitornilla kello 23 (avoinna 23–02).

Elokuun tähtiyön alkaessa taivas on vielä vaaleahko ja ensimmäiset tähdet alkavat näkyä. Ensimmäisen tähtenä näkyy kirkas Vega ja sen jälkeen Denep ja Altair. Tähdet muodostavat Kesäkolmiona tunnetun asterismin. Heti kun nämä kolme tähteä taivaalla näkyvät, myös muita tähtiä ilmaantuu näkyville.

Tähtinäytöksen ensimmäisen puolen tunnin aikana voimme ihailla Saturnusta, joka erottuu juuri ja juuri paljain silmin vaalealta yötaivaalta. Se laskee heti kello 0.25, joten Saturnuksen nähdäkseen täytyy olla tähtitornilla heti ovien avauduttua.

Saturnuksen jälkeen tähtitaivaalta voi ihailla elokuun kuutamoa. Kuun vaihe on jo ylittänyt täysikuun mutta vähenevä kuu on vielä loistavan näköinen. Kuuta tässä kuunvaiheessa ei yleensä pystytä tähtinäytöksessä katselemaan mutta nyt avautuu tähän harvinainen mahdollisuus. Valaistuksen suunta vaikuttaa monien pinnanmuotojen näkyvyyteen, joten kaukoputkessa saattaa näkyä jotain sellaista, mitä aikaisemmin ei ole ollut mahdollista nähdä.

Elokuun tähtiyö on vuoden parasta aikaa opetella tähdistöjen tunnistamista. Vaalea taivas himmentää himmeimmät tähdet näkymättömiin ja tähtitaivas muistuttaa tähtikarttaa vain kirkkaimpien tähtien ollessa näkyvissä. Tarvitset vain hyvä tähtikartan tai planisfäärin ja mielellään punavalo-otsalampun, jolloin pääset mukavasti alkuun.

Elokuun tähtiyön näytöksen sisäänpääsymaksut:  5 € aikuiset, 7–17 v. nuoret 2 €. 

Näytöksen myöhäisen ajankohdan ja Tapahtumien yön luonteen vuoksi alle 7-vuotiaiden lasten mukaan ottaminen ei ole suositeltavaa.

Kuukauden esitelmä: Suomen arkeoastronomiset löydöt

Suurin tunnettu jätinkirkko Raahen Kastellissa.

Kuva Wikimedia Commons.

FT Marianna Ridderstad: Suomen arkeoastronomiset löydöt kivikaudesta historialliselle kaudelle

Torstaina 6. huhtikuuta kello 18–19.30, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn-salissa (4. kerros), Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellavatehtaan kadun puolelta).

Tohtori Marianna Ridderstad kertoo esitelmässään Suomen arkeoastronomisista löydöistä aina kivikaudelta historialliselle ajalle asti. Arkeoastronomisia löytöjä ovat mm. kivikautisia jätinkirkkoja, pronssikautisia röykkiöitä ja keskiaikaisten kivikirkkojen suuntauksia. Lopuksi Ridderstad kertoo myös uusimmasta tutkimuksestaan, jossa selvitettiin hautasuuntausten avulla kristinuskon ensivaiheita Suomessa ja Karjalassa.

Wikipedia kertoo jätinkirkosta seuraavasti:

"Tutkijat M.Ridderstad ja J. Okkonen esittivät 2009, että noin puolet jätinkirkoista on suunnattu tähtitieteellisesti merkityksellisiin ilmansuuntiin, kuten tasaus- ja seisauspäivien auringonnousuihin tai -laskuihin +/−5 asteen tarkkuudella. Selvimmin tämä on nähtävissä suurimmissa ja parhaiten säilyneissä jätinkirkoissa, joista löytyvät myös tarkimmat suuntaukset. Näin ollen jätinkirkkoja voisi pitää osana Euroopassa jo vuonna 5000 eaa. alkanutta megaliittiperinnettä. Esimerkiksi Kastellin jätinkirkon neljä porttiaukkoa on sijoitettu kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin. 

Myös muista jätinkirkoista on löytynyt nk. välipäivien eli talvenselän, vapun, kekrin ja elonkorjuun auringonnousujen ja -laskujen suuntauksia. Ollisbackenissa on sijoitettu kaksi menhiriä osoittamaan pohjois-etelä-suuntaa. Lieksan jätinkirkon pääakselit on suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonlaskun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun mukaisesti."

Tule kuuntelemaan tätä varmasti mielenkiintoista esitelmää Monitoimitaloon.

Vapaa pääsy – tervetuloa!

Järjestäjä Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

Tähtinäytökset jatkuvat lokakuussa

Tampereen Ursan tähtitornilla sunnuntai-iltojen tähtinäytökset jatkuvat lokakuussa. Ensimmäinen näytös on lokakuun 8. päivänä kello 20 alkaen. Kerromme tarkemmin talvikauden 2017/2018 näytöksistä syyskuun loppupuolella.

Tähtinäytös 26.3.2017 on peruttu

Tampereen Ursa ry:n tähtinäytös sunnuntaina 26.3.2017 on peruttu voimakkaan tuulen vuoksi! 

Puiden latvojen yläpuolella korkealla harjulla oleva tähtitorni on erityisen herkkä voimakkaalle tuulelle. Siitä saimme tuntuvan havaintoesityksen helmikuussa 2015, jolloin toinen kuvun luukuista repeytyi irti ja toinenkin jäi roikkumaan vain vaijereiden varaan.

Irronnut luukku vaurioitui pahoin pudottuaan 25 metriä maanpinnalle ja se jouduttiin uusimaan suurin kustannuksin. Onneksi muilta vaurioilta säästyttiin.


The star show of Tampereen Ursa ry. due to the strong wind on Sunday 26.3.2017 is canceled!

Above the tree tops, the high on a ridge observatory is particularly sensitive to strong winds. That we got a substantial demonstration in February 2015, when one of the hatches of the dome was torn off and another was left hanging only upon cables. Loose hatch was badly damaged after falling 25 meters to the surface and it had to be repaired at great expense. Fortunately other damages were avoided.

Tulipallo tarttui sääkameraan

Tulipallo luoteeseen suunnatussa kamerassa.
Kameran kello on hieman jäljessä oikeaa aikaa.
Kuva © Tampereen ursa ry.

Tampereen Ursan tähtitornin sääkameroihin tarttui eilen illalla (20.3.2017) kello 23.30.30 aikaan länsi-luoteessa leimahtanut tulipallo. Tulipallo oli näkyvissä noin 3 sekuntia. Jouni Raunio kaivoi videon esille ja se julkaistiin YouTubessa tänään.

https://youtu.be/bHzhYcWcJ1k

Kutsu kevätkokoukseen

Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 21. maaliskuuta kello 18 alkaen tähtitornilla (Kaupinpuistonkatu 28, 33500 Tampere). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tampereen Ursa ry:n hallitus

Kuukauden esitelmä: Asteroidit – uhka ja mahdollisuus!

Asteroidi Ida lähietäisyydeltä. Kuva NASA.

Kunniapuheenjohtaja Kari A. Kuure (Tampereen Ursa ry.):

Asteroidit –
uhka ja mahdollisuus!

Torstaina 9. maaliskuuta kello 18–19.30, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn-salissa (4. kerros), Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellavatehtaan kadun puolelta).

Aurinkokuntamme pienkappaleista asteroidit ovat suurelle yleisölle ehkä kaikkein tuntemattomimpia kohteita. Tähän on syitä varmasti hyvin monia mutta pieninä ja himmeinä kohteina ne eivät milloinkaan tuota katselialleen kovin suurta elämystä. Tutkijat ovat vasta viimevuosikymmeninä saaneet koottua tarkempaa tietoa asteroideista ja jokunen luotainkin on niiden ohi lentänyt.

Asteroidien edeltäjien, planetoidien merkitys on ollut hyvin suuri aurinkokunnan syntymisen aikana. Niistä muotoutui isommat planeetat ja jäljelle jääneistä planetoideista tuli erilaisten prosessien välittämänä nykyiset asteroidit. Osa asteroideista on edelleenkin primitiivisiä, siis lähes
muuttumattomia planetoideja ja osa puolestaan hyvin suuresti muuttanut muotoaan ja rakennettaan.

Lähes jokainen tietää dinosaurusten kuolleen sukupuuttoon vuoren kokoisen asteroidin törmättyä Maahan noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Törmäysuhka on edelleen olemassa, sillä päivittäin maapallon ohittaa isompia ja pienempiä kappaleita vain muutaman miljoonan kilometrin etäisyydeltä, joskus jopa lähempää kuin mitä Kuu kiertää maapalloa. Onneksemme vain pieniä törmäyksiä tapahtuu silloin tällöin, mutta toisaalta suuri törmäys tulee tapahtumaan aivan varmasti joskus tulevaisuudessa. Voimmeko tehdä jotakin törmäyksen estämiseksi?

Vaikka jokin iso asteroidi saattaa tuhota ihmiset maapallolta, asteroidit voivat myös olla suureksi hyödyksi ihmiskunnalle. Asteroidit sisältävät paljon sellaisia harvinaisia metalleja, joille on runsasta käyttötarvetta monissa erilaisissa tuotteissa. Voidaanko asteroideille perustaa kaivoksia ja tuoda sieltä arvokkaita metalleja ihmiskunnan tarpeisiin?

Tule kuuntelemaan tätä varmasti mielenkiintoista esitelmää Monitoimitaloon.

Vapaa pääsy – tervetuloa!

Järjestäjä Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

Kutsu kevätkokoukseen

Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 21. maaliskuuta kello 18 alkaen tähtitornilla (Kaupinpuistonkatu 28, 33500 Tampere). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tampere 12.2.2017

Tampereen Ursa ry:n hallitus

Kuukauden esitelmä: Miten elämää etsitään maailmankaikkeudesta

Dosentti Harry J. Lehto (Tuorlan observatorio): Miten elämää etsitään maailmankaikkeudesta

Torstaina 9. helmikuuta kello 18–19.30

Monitoimitalo 13 Wivi Lönn-salissa (4. kerros),

Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellavatehtaan kadun puolelta)

Ainoa tuntemamme elämä löytyy Maasta. Elämän mahdollisuus muilla taivaankappaleilla on kiehtonut ihmismieltä satojen sukupolvien ajan. Astrobiologia on tieteenala, joka pyrkii selvittämään muiden taivaankappaleiden elämän mahdollisuutta modernin tieteen keinoin. Pohdiskelemme mahdollista elämää, sen piilopaikkoja Aurinkokunnassa ja muiden tähtien planeettakunnissa. Käymme läpi haasteita, joita tällainen tutkimus kohtaa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Järjestäjä Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry.

Tervetuloa!

Kuukauden esitelmät kevätkaudella 2017

Tampereen Ursan kuukauden esitelmät sarja jatkuu mutta uudessa paikassa! Vanha Kirjastotalo on remontissa ja sen vuoksi esitelmät järjestetään Monitoimitalo 13 Wivi Lönn-salissa (4. kerros). Monitoimitalo 13 sijaitsee osoitteessa Satakunnankatu 13 mutta sisäänkäynti on Pellavatehtaan kadun puolella.

Kevään esitelmät pidetään torstaisin kello 18–19.30 seuraavasti:

9.2. Harry J. Lehto (Tuorlan observatorio): Miten elämää etsitään maailmankaikkeudesta

9.3. Kari A. Kuure (Tampereen Ursa ry.): Asteroidit – uhka ja mahdollisuus!

6.4. Marianna Ridderstad (Helsingin yliopisto): Astroarkeologia

Esitelmiin on vapaa pääsy! 

Tervetuloa!