  | 
Vähenevä puolikuu ei näy tähtinäytöksissä.  Kuva © Kari A. Kuure. | 
Sunnuntai-iltojen tähtinäytökset alkavat lokakuun 8.
 päivänä kello 20. Tähtitornille pitäisi saapua ensimmäisen tunnin 
aikana, sillä suljemme sisäänpääsyn viimeistään kello 21.30, vaikka 
tähtinäytös jatkuu vielä puolisen tuntia.
Lokakuun alussa on iltaisin vielä sen verran valoisaa, että 
aloitusaika on tavanomaista myöhempi. Normaaliin näytösaikaan palataan 
lokakuun 29. päivän ja silloin aloitetaan 
kello 19.
Sunnuntain tähtinäytökset ovat 
säävarauksella:
 pilvisellä, sateisella säällä tai kovalla tuulella tähtinäytöstä ei 
järjestetä. Näin ollen taivaalle vilkaisemalla voi päätella milloin 
tähtinäytös on! Varmuuden vuoksi voi myös asian tarkistaa netistä, sillä
 
tampereeursa.fi sivutolla kerrotaan asiasta joka sunnuntai viimeistään kello 17 mennessä.
Näytösmaksut on pidetty samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maksut ovat: 
5 € aikuisilta, 2 € nuorilta (7–17-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Tähtinäytös
 koostuu yleensä kahdesta asiasta: kaukoputkella katselusta ja 
pienimuotoisesta esityksestä auditoriossa. Auditorioesitys on kuintenkin
 ylimääräinen bonus ja se toteuttuu vain, jos meillä on riittävästi 
tähtioppaita sunnuntai-illan talkoissa mukana.
Kaukoputkella katsellaan aina ajankohtaista tähtitaivasta. Itseoikeutettu kohde on tietysti 
Kuu, jos
 se on illalla nousut horisontin yläpuolelle. Näin tapahtuu muutama 
päivä uudenkuun jälkeen ja iltaisin se on näkyvissä täysikuuhun asti. 
Täysikuun jälkeen kuunnousuaika siirtyy yöhön ja jopa aamupuolelle yötä,
 joten silloin Kuun ei ole näkyvissä iltaisin.
Kirkkaat planeetat 
ovat myös hienoja kohteita, kunhan ne vain ovat näkyvissä. Viimevuosina 
on ollut siinä suhteessa huono tilanne; useimmat planeetoista ovat 
olleet näkyvissä vasta aamupuolella yötä tai ovat olleet liian lähellä 
horisonttia kunnolla näkyäkseen.
Edellisten kohteiden lisäksi 
kaukoputkella voidaan katsella kaksoistähtiä, joiden komponentit ovat 
erivärisiä. Kaukoputken valonkeräyskyky on yleensä liian vaatimatonta, 
jotta tähtitaivaan kohteiden värit tulisi silmin nähtäväksi. Tässä 
suhteessa kaksoistähdet tekevät mukavan poikkeuksen, sillä tähden 
lämpötilasta riippuva värisävy erottuu selkeästi. Punertava tähti on 
viileä, oranssi ja valkoinen ovat hieman kuumempia ja sinertävät tähdet 
ovat kuumimpia. Aurinko on oranssi tähti ja sen pintalämpötila on noin 
6000  astetta.
  | 
Lyyran rengassumu valokuvattuna isolla kaukoputkella. Kaukoputkessa sumu ei näy värillisenä ja huomattavasti himmeämpänä. Mutta yhtä kaikki se on jokatapauksessa hyvin mielenkiintoinen kohde kaukoputkella katsottavaksi. Kuva Wikimedia Commons. | 
Syyskaudella voidaan ihailla myös ns. syvä 
taivaivaan kohteita. Hämmästyttävin näistä on Lyyran rengassumu. 
Tähtitieteellisesti se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt 
auringonkaltaisen tähden toiminnan päättyessä. Tähden energiantuotannon 
päättyessä tapahtuu ns. heliumleimahdus, jolloin tähti laajenee 
jättiläimäiseksi. Tätä seuraa voimakas supistuminen ja mahdollisesti 
lisää heliumleimahduksia.
Näiden laajenemisten ja supistumisten 
seurauksen tähti menettää massasta jopa 40 % avaruuteen. Lopulta tähti 
luhistuu valkoiseksi kääpiöksi, noin maapallon kokoiseksi ja hyvin 
kuumaksi plasmapalloksi. Avaruuteen sinkoitunut aine muodostaa kuuman 
tähden valaiseman ja ionisoiman kaasupilven, joka näkyy eri muotoisina 
sumuina riippuen katselusuunnasta. Lyyran rengassumun näemme tähden 
pyörimisakselin suunnasta ja sen vuoksi renkaana.
Talvella ja 
keväällä voimme ihailla Orionin sumua, joka on läheisin 
tähtiensyntymisalue. Sumu koostuu vedystä, heliumista ja pölyistä. 
Kaukoputkella näemme nimenomaan valoa, joka heijastuu pölyistä. 
Valokuvaten sama kohde näyttää aivan erilaiselta, sillä ionisoitunut 
vety säteilee punaista valoa. Vedyn säteilemä valo on kuitenkin niin 
himmeää, että sitä emme silmin näe. Sumussa syntyy satoja uusia tähtiä.
Andromedan
 galaksi on Linnunrataamme lähin suuri kierteisgalaksi. Pimeässä 
paikassa se näkyy paljain silmin hieman utuisena kohteena, mutta 
tähtitornimme on niin lähellä Tampereen keskustaa, että valosaaste estää
 sen näkymisen paljain silmin. Se on kuitenkin hieno ja helppo 
kiikarikohde ja voimme silloin tällöin näyttää sitä kiikareilla 
sunnuntai-iltojen näytöksessä tähtitornin kattotasanteelta.
Toivomme
 vierailusi tähtitornilla muodostuvan miellyttäväksi ja 
mielenkiintoiseksi! Jos sinulla on kysymyksiä, joihin haluat vastauksia,
 tähtioppaamme voivat parhaan mukaansa vastata niihin. Joskus 
tähtioppaamme ei kuitenkaan vastausta pysty antamaan, sillä he eivät ole
 tähtitieteen tutkijoita vaan harrastajia. Tällaisessa tapauksessa 
vastausta voi etsiä myös nettisoitteesta 
http://tu-ukk.blogspot.fi/ jonne on koottu usein esitettyjä kysymyksiä vastauksineen.
Tervetuloa tähtinäytökseen!