Jäsenillat tähtitornilla 2015-2016

Tampereen Ursan jäsenillat tiistai-iltaisin ovat alkaneet. Jäseniltojen ohjelmat ovat hyödyllisiä ja mielenkiintoisia niin tähtiharrastuksensa alkuvaiheessa oleville kuin jo pitempään harrastuksessa mukana olleille.

Syyskaudella tutustutaan aurinkokuntamme kuihin lyhyiden, noin 20 minuuttia kestävien esitysten muodossa. Tämän aiheen lisäksi syksyn aikana käsitellään optiikkaa tähtiharrastajan näkökulmasta, tutustutaan harrastuksessa mahdollisesti tarvittaviin uusiin laitteisiin ja tietokonesovelluksiin ja ennen kaikkea, selkeällä säällä siirrymme kaukoputken ääreen katselemaan tähtitaivaan ajankohtaisia kohteita.

Jäsenillat aina tiistaisin kello 18 – 19.30. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!

Tähtitaivaskurssi

Tähtitaivaskurssi alkaa syyskuun alkupuolella. Tämä on kurssi jokaiselle tähtitaivaasta kiinnostunelle etenkin harrastuksen alkuvaiheessa. Kurssia antaa myös hyvät perustiedot jatkokursseille, joilla yleensä vaaditaan joidenkin perusasioiden tuntemusta.
Tälle kurssille ei ole mitään ennakkovaatimuksia, sillä aihetta lähestytään aivan alusta alkaen. 

Sitovat ilmoittautumiset jouni.raunio@tampereenursa.fi viimeistään 25.8.2015. Kurssipaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja tilaa on rajoitetusti. Osallistuminen varmennetaan maksamalla kurssimaksu yhdistyksen tilille 2.9.2015 mennessä 30 EUR (jäsenet 20 EUR). Näytä tosite paperilla tai kännykän ruudulta ensimmäisenä kurssi-iltana ilmoittautuessasi tornilla.

Tähtitaivaan katselua sään salliessa.

Jakso 1: johdatus kohteisiin, kartat, taivaan muutokset vuodenaikoina.

Jakso 2: tähtikuvioiden etsintä, kirkkaimmat tähdet, asterismit. 

Jakso 3: tähtitaivaan liike, sirkumpolaarisuus.

Jakso 4: koordinaatistot, nimistö, tähtien väreistä, Aurinkokunnan kohteet taivaalla.

Jakso 5: perinteiset tähtikartat, planisfäärit ja tietokonekartat, kiikarit harrastuksessa, yleiset kohteet kiikareilla. 

Jakso 6: Tähtien elämä.


Syksyn toinen tähtitaivaskurssi alkaa 21.10.

Elokuun tähtiyö Tapahtumien yönä 6.8.2015

Vähenevä puolikuu. Kuva © Kari A. Kuure.

Tampereen Ursa osallistuu jälleen Tapahtumien yön tilaisuuksiin järjestämällä syyskauden ensimmäisen tähtinäytöksen otsikolla ”Elokuun tähtiyö”. Perinteiseen tapaan tähtitornin ovet avautuvat yleisölle kello 23 ja näytöstä jatketaan sään salliessa aina kello 02 asti. Tänä vuonna Tapahtumien yötä vietetään torstaina elokuun 6. päivänä.

Tänä vuonna tähtitaivaalla Elokuun tähtiyössä on vähenevä puolikuu, joka on hyvin näkyvissä puolenyön jälkeen. Kuu on sikäli harvinaisessa vaiheessa, sillä vähenevää kuuta ei yleensä tähtinäytöksissä pystytä näyttämään. Joten nekin henkilöt, jotka ovat katsoneet Kuuta hyvin usein, voivat löytää Kuun maisemista uusia kohteita.

Sää ollessa selkeä, voimme poimia kaukoputken kuvakenttään Lyyran tähdistössä olevan rengassumun. Se on planetaarinen sumu, joka on syntynyt suunnilleen Auringon kokoisen tähden kehityskaaren viimevaiheessa ennen tähden muuttumista valkoiseksi kääpiöksi. Valkoiset kääpiöt ovat tähtiä, jotka ovat luhistuneet noin maapallon kokoisiksi ja ne eivät tuota energia vaan säteilevät ainoastaan jäännöslämpöä.

Mielenkiintoinen kohde on myös tähti nimeltään 51 Pecasi. Se on ensimmäinen tähti, jonka kiertoradalta löydettiin eksoplaneetta. Tähti itsessään ei ole kovinkaan erikoinen, se muistuttaa hieman Aurinkoa ja näkyy meille juuri ja juuri paljain silmin yön pimeimpinä hetkinä.

Hieman ennen kello 23.30 eteläisellä taivaalla viilettää parin minuutin aja Kansainvälinen avaruusasema. Se näkyy kirkkaana valopisteenä. Tähtitaivaalta voi myös bongata meteoreja, sillä tähän aikaan vuodesta lähestytään Perseidien meteoriparven maksimia, joka on ensiviikolla. Yön pimeimpinä hetkinä pohjoisella taivaalla voidaan nähdä myös sinertävän hohtavia yöpilviä, jotka ovat 85 km korkeudessa Auringon valaisemia jääkidepilviä. Niiden näkyminen päättyy elokuun ensimmäisen viikon jälkeen.

Luvassa on siis mielenkiintoinen Elokuun tähtiyö. Näytösmaksut 5 € (aikuiset) ja 2 € (lapset 17–7 v). Alle 7 vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempien mukana, mutta tapahtuman myöhäisen ajankohdan vuoksi pienten lasten mukaan ottaminen ei ole suositeltavaa.

Radiantti 2-2015 on ilmestynyt

Tampereen Ursan jäsenlehti Radiantti 2-2015 on ilmestynyt. Se löytyy osoitteesta http://radiantti22015.blogspot.fi/

Tässä numerossa

Kosmisia säteitä tee-se-itse sumukammiossa
Tavallisen tähtiharrastajan lävistää joka sekunti noin sata kosmista sädettä. Termi säteily on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä läpäisijät ovat käytännössä alkeishiukkasia, jotka syntyvät suurienergisen hiukkasen, eli primäärisen kosmisen säteen, törmätessä ilmakehän molekyyleihin. Tällöin muodostuvasta sekundäärisestä kosmisesta säteilystä voi tähtiharrastaja tehdä myös havaintoja itse rakennetulla sumukammiolla.

Kosminen säteily
Kosminen säteily ei ole säteilyä sanan tarkassa merkityksessä. Säteilyn ymmärrämme olevan sähkömagneettista säteilyä kuten valo, gammasäteily tai röntgensäteily. Kosminen säteily on suurienergisiä hiukkasia, jotka näyttävät tulevan maapallolle joka suunnalta.

Eksoplaneettoja metsästämässä
Tiedämme, että planeetat ovat yleisiä muillakin tähdillä kuin Auringolla. Niitä ei kuitenkaan ole erityisen helppo havaita. Ensimmäinen todistettu havainto on vuodelta 1992. Sittemmin lähetettiin Kepler-luotain nimenomaan niitä etsimään. Sen saalis vuosilta 2009 – 2013 on tällä hetkellä noin 3000 todennäköistä planeettaa siltä pieneltä osalta taivasta, mitä se on tutkinut. Samaan aikaan myös maanpäälliset observatoriot ovat löytäneet suuren määrän ”eksoja”. Varmoja havaintoja on nyt yhteensä 1700.

Kesäkauden tähtitaivas
Perinteisesti havaitseminen kesäkaudella on hyvin vähäistä. Tähän luonnollisena selityksenä ovat maamme sijainti pohjoisilla leveyksillä, jolloin yöt ovat lyhyitä ja vain hämäriä. Ensimmäiset yöpimeät koetaan Tampereella vasta elokuun viimeisellä puoliskolla, joten kolmen kesäkuukauden aikana joudumme tyytymään vain kirkkaimpiin tähtitaivaan kohteiden havaitsemiseen.

Kirjauutuus: Suomen tähtitieteen historia
Tapio Markkanen on suomalaisille tuttu tieteen popularisoija ja monen Ursan kustantaman kirjan kirjoittaja joko yksin tai yhdessä muiden kirjoittajien kanssa. Näin ollen aloitin kirjan lukemisen mielenkiinnolla – enkä pettynyt.

Kirjauutuus: Hieno kirja higgsistä
Jos vähänkin olet seurannut luonnontieteellistä tutkimusta ja sen uutisointia, et ole voinut välttää uutisia Higgsin hiukkasesta. Higgsin hiukkasen on kerrottu liittyvän tavalla tai toisella aineen massaan, mutta miten, se on saattanut jäädä arvoitukseksi!

Vuosisadan lyhyin kuunpimennys

Tänään 4.4.2015 on vuosisadan lyhyin kuunpimennys, sillä täydellinen vaihe kestää vain 4 minuuttia 43 sekuntia. Tosin Suomessa, Euroopassa eikä Afrikassa pimentymisestä ei nähdä, sillä Kuu ei ole horisontin yläpuolella missään pimennyksen vaiheessa.

Täydellisen vaiheen lyhyt kesto selittyy sillä, että Kuun rata vie sen jonkin verran ekliptikan pohjoispuolitse joten Kuu peittyy kokonaisuudessaan Maan täysvarjoon vain hetkeksi.  Pimennys alkaa puolivarjopimennyksellä kello 12.02.27 (Suomen kesäaikaa) ja osittainen vaihe kello 13.15.45. 

Täydellinen vaihe alkaa kello 14.57.54 ja päättyy 15.02.37. Kuun jälleen kokonaan puolivarjossa kello 16.44.46 ja pimennys päättyy kello 17.58.58. Oheisesta Nasan tuottamasta kaaviosta näkyy sekä pimennyksen kulku että sen näkyvyysalue.

Seuraava Suomessa näkyvä kuunpimennys on 28. syyskuuta 2015. Tällöin Suomessa täysvarjopimennys nähdään kokonaan mutta Kuu painuu horisonttiin osittaisen tai puolivarjopimennyksen aikana. 

Aurinko pimeni – ruuhkaa tähtitornilla

Pimennyksen maksimihetkellä yleisöä oli kattotasanteella
tungokseen asti. Kuva Kari A. Kuure.

Auringonpimennys 20.3.2015 ja pilvetön sää toi yleisöä tähtitornille runsaasti. Kävijöitä oli koko tapahtuman aikana kaikkiaan 315 henkilöä, joka parin tunnin ajalle oli erittäin hyvä. Suurimman ruuhkan aikana harkittiin jopa ovien sulkemista, mutta onneksi siihen ei tarvinnut mennä, sillä 84 % Kuun taakse peittynyt Aurinko oli katselijoilleen unohtumaton elämys.

Yhdistyksen kannalta auringonpimennysnäytös oli erittäin onnistunut.  Onneksi perjantaipäivästä huolimatta tähtioppaita oli riittävästi, tosin jouduimme sopeuttamaan kaukoputkien määrän tähtioppaiden mukaan.

Kattotasanteen jokainen neliömetri oli miehitetty.
Kuva Kari A. Kuure.

Tiedotusvälineet olivat noteeranneet tapahtuman aivan mukavasti. Tornilla vierailivat niin Ylen Tampereen Radion toimittaja kuin Aamulehden toimittaja ja kuvaaja. Tampereen Radio lähetti pitkän suoran lähetyksen tornilta jos haastateltiin yleisöä ja yhdistyksen edustajia. Aamulehti julkaisi näyttävän useammasta artikkelista koostuvan kokonaisuuden niin painetussa kuin verkkolehdessä.

Tältä se sitten näytti, kuva auringonpimennyksen maksimi-
hetkeltä. Kuva Kari A. Kuure.

Auringonpimennys Suomessa

Oheisessa taulukossa on kerrottu auringonpimennyksen (20.3.2015) tiedot eri paikkakunnille Suomessa.

Kaikki ajat ovat UT-aikoja ja ne saadaan Suomen ajaksi lisäämällä kaksi tuntia.

PA on suuntakulma, jossa ilmoitettu tapahtuma näkyy Auringon kiekolla, pohjoinen on 0°, itä 90°, etelä 180° ja länsi 270°. Pimennys alkaa Auringon länsireunalta ja päättyy itäreunalla.

Alt on Auringon korkeus ilmoitettuna aikana.

Mag -sarake ilmoittaa peittymisen syvyyden: 1=100 %. Peittyminen prosentteina koko Auringon kiekosta saadaan kertomalla annettu arvo 100:lla.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi!

Päivitys 17.3.2015

Seuraavan kerran auringonpimennys Tampereen horisontin mukaan näkyy vuonna 2018. Seuraavassa taulukossa on niin ikään Tampereella näkyvät pimennykset vuoteen 2050 asti ja niiden peittymisprosentit. Kolmas sarake kertoo pimentymistyypin: C on keskeinen, eli peittyminen on jossakin päin maapalloa täydellinen ja nC osittainen, eli pimennys ei näy missään täydellisenä.

Huomaa, että täydellistä auringonpimennys ei Tampereella nähdä vaikka vuoden 2039 ja 2048 ne näkyvät täydellisenä Suomen lähialueilla.